Terveysvalistus ei pure sydänpotilaisiin

Sydänpotilaat eivät hevillä muuta elämätapojaan, vaikka sydän antaisi vahvojakin merkkejä huonosta kunnostaan. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä 15 maassa selvittänyt Euroaspire II tutkimus kertoo, että valistuksesta huolimatta suuri osa sepelvaltimotautipotilaista esimerkiksi tupakoi edelleen. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan yli 5500 potilasta, joille oli tehty ensimmäinen ohitusleikkaus, pallolaajennus tai joilla oli jo ollut sydäninfarkti.

Suomalaisista potilasta 22 prosenttia tupakoi yhä puoli vuotta tapahtuman jälkeen, sanoo dosentti Seppo Lehto Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Tilanne oli jopa huonontunut viisi vuotta aiemmin tehdystä vastaavasta tutkimuksesta, jolloin vain 13 prosenttia jatkoi sinnikkäästi sauhuttelua sairastumisestaan ja saamastaan valistuksesta huolimatta. Ylipainoisia suomalaispotilaista oli ravintovalistuksesta huolimatta edelleen 34 prosenttia. Edellisessä tutkimuksessa valistus ehkä tehosi vähän paremmin, sillä ylipainoisten osuus oli tuolloin 30 prosenttia. Myös verenpaineen hoito epäonnistuu usein. Verenpaine oli koholla lääkehoidostakin huolimatta puolella potilaista. Kokonaiskolesteroli ylitti suositellun viiden millimoolin rajan 43 prosentilla potilaista, vaikka kolesterolia alentavien lääkkeiden käyttö on viime vuosina nopeasti lisääntynyt. Suomen tulokset eivät olleet Lehdon mukaan sen huonompia kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa.

Hoitomotivaatio puuttuu

Hoitomotivaatio puuttuu monelta.

Tutkimuksessa selvitettiin myös lääkkeiden käyttöä. Suomalaisista sepelvaltimopotilaista peräti 88 prosenttia käytti beetasalpaajia. Aspiriini kuului lääkevalikoimaan 82 prosentilla potilaista. Eniten oli lisääntynyt kolesterolia alentavien lääkkeiden eli statiinien käyttö. Niitä käytti jo noin 64 prosenttia sepelvaltimopotilaista, kun viisi vuotta aiemmin ne kuuluivat lääkitykseen vain 39 prosentilla potilaista. Lääket.lis. Heikki Pärnänen arvelee, että suuri osa huonoista tuloksista selittyy huonolla hoitomotivaatiolla. Hänen mukaansa vain kolmasosa potilaista noudattaa lääkärien ohjeita. Laiminlyönneistä ei kuitenkaan kerrota lääkäreille.

Usein lääkkeen käytön lopettamista perustellaan sivuvaikutuksilla. Kuitenkin myös esimerkiksi kolesterolilääkitys lopetetaan usein kesken, vaikka sen ei ole todettu aiheuttavan mitään merkittäviä sivuvaikutuksia, ihmettelee Pärnänen. Pärnäsen mielestä hoidon seurantaa olisikin tehostettava. Kontrollikäyntien väli ei saisi olla yli kolmea kuukautta, koska muuten koko käynti pääsee helposti unohtumaan, eikä uutta aikaa enää tilata. Perusterveydenhuollossa ei tunneta kutsumenettelyä, joten kukan ei kaipaa potilasta, joka jättää käyntinsä väliin, muistuttaa Pärnänen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.