THL: Suomen ja Ruotsin oluita ei voi verrata

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Thomas Karlssonin mielestä on erittäin vaikeaa ennustaa, miten keskioluen laimentaminen vaikuttaisi suomalaisten alkoholin tuonti- ja kulutustottumuksiin.

Esimerkiksi Ruotsissa juodaan paljon Suomea enemmän Systembolagetista eli Alkoa vastaavasta monopolista ostettua vahvempaa olutta. Kaupoissa vapaasti myytävä olut on puolestaan selvästi Suomea laimeampaa. Tilastojen vertaaminenkin maiden välillä on kuitenkin hankalaa määritelmien eroavaisuuksien vuoksi.

–Ruotsissa ei ole niin kutsuttua keskiolutta, sitä mitä meillä täällä Suomessa on. Nykyään on "folköliä", eli kaupasta ostettavaa 3,5 prosentin vahvuista olutta, ja "starköliä", mikä käsittää kaikki 3,5 prosenttia vahvemmat oluet, Karlsson sanoo.

"Starköl" ei siis ole suoraan verrattavissa suomen "nelosolueen", eli 4,7 prosenttia ylittäviin olutlaatuihin.

Ruotsissa 30 prosenttia oluesta ulkomailta

Kun Ruotsissa vuonna 1977 "mellanölin" myynti päivittäistavarakaupoissa kiellettiin, Karlssonin mukaan tämä laski hetkellisesti oluen kulutusta. Tuolloin alkoholin tuontia koskevat rajoitukset olivat tiukkoja, eikä oluen tuonti ulkomailta ollut siksi merkittävää.

EU-aikana isojenkin määrien tunti on mahdollista, mikä näkyy siinä, että ruotsalaiset ostavat noin 30 prosenttia oluistaan ulkomailta. Tuonti on vilkasta etenkin Saksasta ja Tanskasta.

Oluen tuottajia edustava Panimoliitto pelkääkin, että keskioluen laimentaminen johtaisi samanlaiseen tilanteeseen myös Suomessa. Tämä merkitsisi oluen tuonnin viisinkertaistumista. THL:ssä asiaa ei nähdä näin yksiselitteisenä.

–On vaikea ennustaa, miten keskioluen laimentaminen vaikuttaisi oluen tuontiin ulkomailta. Siihen kuitenkin vaikuttaa ihmisten yleinen taloudellinen tilanne ja matkustamistottumukset. Yhden olutlaatikon vuoksi ei kannata esimerkiksi Viroon matkustaa.

Karlssonin mukaan alkoholiteollisuus voisi reagoida muutamalla eri tavalla alkoholin laimentamiseen.

–Panimot voisivat pitää nykyisen vahvuisen keskioluen tuotannossa, mutta silloin myynti siirtyisi Alkoon. Panimot voisivat alkaa tuottamaan sen lisäksi laimeampia oluita, joita saisi myytä kaupoissa, Karlsson pohtii.

Karlsson korostaa, että alkoholin kulutuksen laskemisella on positiivisia terveysvaikutuksia, eli jos oluen laimentaminen ei johtaisi vahvempiin juomiin siirtymistä, olisi se kansanterveyden kannalta hyvä asia.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.