THL tyrmää oman rokotetuotannon

Sikainfluenssa panee miettimään, pitäisikö Suomeen saada omaa rokotetuotantoa? Entä onnistuisiko rokotteen tekeminen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa?

THL:n ylijohtaja Juhani Eskola tyrmää oman rokotetuotannon täysin. Hän ei myöskään liputa yhteispohjoismaisen rokotetuotannon puolesta.

- Rokotetuotannon aloittaminen ja ylläpitäminen on kovin kallista ja Suomen väestö on aivan liian pieni siihen tarpeeseen. Myös Pohjoismaiden yhteisessä tuotannossa rokotteista tulee liian kalliita. EU:n kilpailulainsäädäntö aiheuttaa rokotetuotannolle omat haasteensa, eikä sellaiseen kannata mennä, Eskola lataa.

Viime aikoina omasta rokotetuotannosta on virinnyt kiivasta keskustelua lehtien yleisönosastosivuilla. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki toi asian esille muutama viikko sitten, kun H1N1-rokote tuntui viipyvän jossakin maailmalla.

Uuden rokotteen kehittäminen maksaa satoja miljoonia

Eskolan mukaan rokotteelle asetettavat laatuvaatimukset tuotannon joka vaiheessa maksavat maltaita. Laatuvaatimukset ulottuvat henkilökunnasta, koulutukseen ja jopa rakennukseen, jossa rokotteita tuotetaan.

- Myös koko tuotantoprosessi on tarkkaan säädelty ja valvottu. Rokotteiden kehittämisessä viranomaisedellytykset ovat niin tiukkoja, että arvioiden mukaan uuden rokotteen kehittäminen maksaa 500 - 1000 miljoonaa euroa. Tietenkin toinen mahdollisuus olisi ostaa jostakin lisenssi ja aloittaa rokotetuotanto, mutta siihenkin tarvittaisiin valtavat investoinnit alkuun, Eskola maalaa.

- Sitten herää kysymys, mitä tehtaalla tehdään se väliaika, kun ei ole pandemiaa, Eskola kysyy.

Eskola uskoo, että epidemioiden määrä kasvaa tulevaisuudessa. Sitä, lisääntyvätkö juuri influenssaepidemiat, kukaan ei tiedä. Vaarana on se, että varaudutaan väärään epidemiaan.

- Mitäs sitten sanotaan, jos tehdas ei olekaan tuottanut juuri sitä tiettyä epidemiaa varten rokotetta, Eskola kysyy.

Yhteispohjoismaisen rokotetuotannon kustannuskysymyksiä selviteltiin jo muutama vuosi sitten, kun lintuinfluenssaepidemia riehui maailmalla.

- Asiaa selviteltiin poliittisella tasolla, mutta sitten se pantiin hyllylle, kun siihen ei löydetty sopua, eikä ratkaisua. Samassa yhteydessä puhuttiin myös kotimaisesta tuotannosta, mikä mielestäni on täysin epärealistista.

Rokotteiden saanti saattaa tulevaisuudessa helpottua

Kotimainen rokotetuotanto loppui Suomessa vuonna 2003. Eskolan mukaan suomalainen rokotetuotanto alkoi käydä vanhanaikaiseksi. Uutta rokotetuotantoa ei kyetty käytettävissä olevilla voimavaroilla kehittämään. Suomi oli yksikertaisesti aivan liian pieni paja.

Suomi on tilannut H1N1-rokotteita suurilta monikansallisilta lääkejäteiltä. Rokotetuotannossa puhaltavat kuitenkin uudet tuulet, mikä saattaa helpottaa rokotteiden saantia Suomessakin tulevaisuudessa. Kilpailutilanne tulee olemaan toinen.

- Suurissa kehitysmaissa, kuten Intia, Kiina, Brasilia, Indonesia, rakennetaan jo rokotetuotantoa. Nämä maat varautuvat tuottamaan omalle väestölle, mutta myös globaalisti, Eskola arvelee.

(MTV3)

SIKAINFLUENSSAVIRUS EI OLE VIELÄ MUUNTAUTUNUT ROKOTTEELLE VASTUSTUSKYKYISEKSI

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.