Tiesitkö tämän punkeista? Vanhat uskomukset elävät tiukassa

Punkit hyppivät ihmisten niskaan lepikoissa, mutta kaikki eivät kelpaa uhriksi: punkki valitsee ateriansa tuoksun perusteella. Monet punkkeihin liittyvät uskomukset elävät tiukassa, mutta mitkä niistä ovat totta ja mitkä kannattaa unohtaa?

Moni on tehnyt tänäkin kesänä tuttavuutta punkin eli puutiaisen kanssa. Parhaassa tapauksessa punkki on pysytellyt poissa iholta ja jättänyt potentiaalisen kohteensa rauhaan. Pahimmassa tapauksessa se on napannut kiinni ja saattanut säikähtäneen uhrin tuhdille antibioottikuurille.

Puutiaiset ovat lisääntyneet Suomessa ja muualla Euroopassa viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Syyksi arvellaan ilmastonmuutoksen vaikutusta joko suoraan puutiaisiin tai niiden isäntäeläimiin. Tavallisen puutiaisen lisäksi Suomesta on löytynyt taigapunkkia eli Siperian puutiaista.

Punkit levittäytyvät yhä laajemmalle

Turun ympäristö ja Saaristomeren saaret ovat olleet perinteisesti maamme pahinta puutiaisaluetta. Vanhemmat sisäsuomalaiset tai ainakaan pohjoisemman Suomen asukkaat eivät muista lapsuudestaan välttämättä yhtään punkkikokemusta.

Tilanne on kuitenkin muuttunut. Turun yliopiston puutiaistutkijoiden toissavuotisen kansalaiskyselyn perusteella punkkeja liikkuu jo Rovaniemen ja Sodankylän korkeudella asti. Kyselyyn tuli yli 4 300 vastausta eri puolilta Suomea.

– Punkkeja on enemmän kuin ennen, ja niitä on alkanut liikkua uusilla alueilla 5–10 vuoden aikana, punkkitiimiin kuuluva Turun yliopiston yliopistonlehtori Tero Klemola kertoo.

Puutiainen on monelle edelleen puun täi

Monet punkkehin liittyvät uskomukset elävät ihmisten mielissä tiukassa. Yksi niistä on se, että punkit asuvat leppäpuissa ja hyppivät sieltä ihmisten päälle.

Se ei Klemolan mukaan pidä paikkaansa – vaikka saattaa punkki joskus puuhunkin eksyä. Klemola arvioi, että käsitys ylhäältä ihmiseen hyppäävästä punkista voi liittyä siihen, että punkki havaitaan vasta kun se on kiivennyt uhrissaan korkealle.

– Punkki on hyvin pieni, ja sitä on vaikea havaita. Se voi tarttua ihmiseen maasta, mutta koska sen etsimä pehmeä ihon kohta voi löytyä esimerkiksi vasta kaulasta, niskasta, selästä, korvan takaa tai kainalosta, voi syntyä kuvitelma siitä, että punkki on tullut ylempää.

Nimenomaan lepän on oletettu olevan punkin kotipuu Klemolan mukaan siksi, että lepät kasvavat usein rannoilla, joissa punkit viihtyvät muutenkin.

– Rannat ovat kosteutensa ansiosta hyviä paikkoja puutiaisille.

Nykytiedon mukaan puutiaiset suosivat mustikkametsiä.

– Pääasiallisesti punkit kyttäävät uhriaan varvikossa ja heinikossa ja lähtevät sieltä kapuamaan ylöspäin. Punkkeja ei ole kuitenkaan vain rannoilla tai niityillä vaan niitä löytyy juuri sellaisissa maastoissa, joissa ihmiset tykkäävät sienestää ja marjastaa.

Sairastiko jäämies Ötzi borrelioosia?

Molemmat Suomessa havaitut punkit levittävät nykytiedon mukaan ainakin kahta eri tautia: bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä aivokuumetta. Viime vuosina on käynyt ilmeiseksi, että puutiaiset levittävät myös muita, aiemmin tunnistamattomia infektiotauteja.

Toisinaan esitetyn väitteen mukaan punkit eivät ennen vanhaan levittäneet tauteja lainkaan.

Klemola tyrmää tämänkin uskomuksen.

– Lymen tauti eli borrelioosi diagnosoitiin Pohjois-Amerikassa 1970-luvulla, jolloin sille annettiin myös nimi. Oireisiin sopivia tapauksia on ollut kuitenkin kautta historian. Puhutaan, että esimerkiksi jäämies Ozilla olisi ollut borrelioosi. Myös Aleksis Kiven epäillään menehtyneen borreloosiin. Ainakin kuvatut oireet hänen sairauksistaan sopisivat borrelioosiin.

Tautien leviäminen on tehostunut viime vuosina ja vuosikymmeninä punkkien määrän lisääntymisen myötä.

– Myös ihmisten tietoisuus taudeista on lisääntynyt. Ehkä ennen kärsittiin hiljaa itsekseen ja ihmeteltiin, että mikä on. Nyt asialle löydetään paremmin nimi.

Punkit saattavat mieltyä vain tietyntuoksuisiin ihmisiin

Klemola tietää monien kansalaisten uskovan, että punkit eivät tartu kaikkiin vaan ovat mieltyneitä vain tietynlaisiin ihmisiin. Huomio on niin yleinen, että siinä on Klemolan mukaan mahdollisesti perääkin. Tieteellinen näyttö kuitenkin puuttuu.

– Minulta on kysytty usein siitä, että kun esimerkiksi pariskunta on ollut vaikkapa mökillä koko kesän, punkit ovat tarttuneet aina vain siihen toiseen eivätkä koskaan toiseen – että miksi näin. Onko ihmisen ominaishajuissa jotain eroa tai ovatko toiset niin paksunahkaisia, että punkit eivät pääse läpi, Klemola kertoo ihmisten ihmettelevän yleisesti.

– Tällaisia kertomuksia on niin paljon, että niihin alkaa pikkuhiljaa uskoa itsekin. Syytä joidenkuiden punkkiherkkyyteen en kyllä tiedä. Sitä olisi mielenkiintoista selvittää. Ehkä sitä kautta pystyisi löytämään jotain punkeilta suojautumisen keinoja.

Voita ei mikään voita?

Myös punkkien oikeaoppiseen irrottamiseen ja häätämiseen liittyy erilaisia käsityksiä. Ennen punkki piti tainnuttaa voilla, mutta nykyään sitä kehotetaan välttämään.

– Mitään voita tai rasvoja ei kannata irrottamiseen tietysti käyttää. Rasva voi ärsyttää punkkia, ja se voi sen takia sylkäistä suolensa sisällön ja mahdolliset tautibakteerit tai-virukset verenkiertoon. Mieluummin punkki kannattaa poistaa iholta pinseteillä tai apteekista saatavilla irrotusvälineillä vetämällä.

Punkit liikkuvat talven tuloon asti

Punkkikesä ei ole vielä ohi, vaan niiden suhteen kannattaa olla tarkkana lähes pakkasiin asti, Etelä-Suomessa jopa marraskuulle. Maaginen punkin jähmettävä lämpötilaraja on Klemolan mukaan noin 5 astetta.

Toivoa ehkä sopii, että talvesta tulee päästäisille suotuisa. Ne ovat nimittäin punkkien luontaisia viholaisia.

– Aihetta on tutkittu vähän niin Suomessa kuin maailmallakin, eli siitä tiedetään hyvin vähän. Jotkin linnut tai esimerkiksi päästäiset voivat tietysti syödä punkin samalla kun jonkin muun hämähäkkieläimen. Mutta ei niitä vihollisia punkilla paljon ole.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.