Tiesitkö tätä – vain muutama Suomen presidentti on käynyt armeijan

Presidentinvaalin toisen kierroksen toisen ehdokkaan Pekka Haaviston siviilipalvelusmiestausta on herättänyt runsaasti keskustelua niin julkisuudessa kuin kahvipöydissäkin.

Harva muistaa, että useimmat entisistä presidenteistämmekään eivät ole nykymuotoisen armeijan harmaissa olleet. Tarja Halonen ei tunnetusti ole armeijaa käynyt. Hänen lisäkseen Suomessa on toiminut tähän mennessä yhteensä kuusi presidenttiä, jotka eivät ole suorittaneet nykyaikaista asepalvelusta. He ovat K.J. Ståhlberg, L.K. Relander, P.E. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Risto Ryti ja J.K. Paasikivi.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtolan mukaan lähes kaikilla presidenteillä on kuitenkin jonkinlaista aseellista palvelua takana.

– Ståhlberg ja Kallio olivat todennäköisesti suorittaneet reservisuoritusta autonomian aikana. Svinhufvud palveli suojeluskunnassa. Ryti osallistui vapaussotaan asepuvussa, mutta ei ase kädessä valkoisen armeijan palveluksessa, Turtola kertoo.

Relanderin tai Paasikiven mahdollisesta reservipalvelusta ei Turtola osaa varmasti sanoa.

Ikämiehiä presidentteinä

Tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara puolustusvoimien pääesikunnan viestintäosastolta muistelee, että C.G.E. Mannerheim on presidenteistä ensimmäinen, joka on suorittanut asepalveluksen – hänkään ei tosin Suomessa.

Selitys sille, että asepalvelus on jäänyt niin monelta presidenteistämme väliin, on varsin yksinkertainen: siinä vaiheessa kun Suomi oli vasta itsenäistynyt ja itsenäisenä valtiona suorastaan lapsenkengissä, itsenäisyyden alkuaikojen presidentit olivat jo ikämiehiä. Kun Suomeen syntyi asevelvollisuus, armeijaan menivät nuoremmat miehet.

– Presidenttien henkilökohtainen korkea ikä ynnä valtion itsenäisyyden nuori ikä, Karhuvaara selvittää.

Istuva tasavallan presidentti Tarja Halonen taas ei olisi armeijaan päässyt, vaikka olisi halunnutkin. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tuli voimaan vasta vuonna 1995. Halonen oli tuolloin viisikymppinen.

Viimeisimmistä presidenteistä Urho Kekkonen liittyi lukiolaisena suojeluskuntaan ja osallistui sisällissotaan Kajaanin Sissirykmentin mukana hallituksen joukoissa. Hän oli sotilasarvoltaan kersantti. Mauno Koivisto on sotilasarvoltaan alikersantti ja palvellut jatkosodassa rintamalla. Martti Ahtisaari on sotilasarvoltaan reservin kapteeni.

Parhaillaan käynnissä olevan presidentinvaalin toisen kierroksen ehdokkaista Sauli Niinistön sotilasarvo on reservin kapteeni. Pekka Haavisto on suorittanut siviilipalveluksen, tosin hänelle on myönnetty sotilasansiomitali.

Ryti ei koskaan ylipäällikkönä

Tasavallan presidentin kelpoisuusvaatimuksissa asepalveluksen suorittamista ei luonnollisesti mainita, onhan Halonenkin ollut istuva presidentti viimeiset 12 vuotta. Ainoa erikseen mainittu vaatimus on se, että presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen.

Tasavallan presidentti voi luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Vuosina 1939–1944 puolustusvoimien ylipäällikkyys olikin siirrettynä marsalkka Mannerheimille. 1940–1944 presidenttinä ollut Risto Ryti ei missään vaiheessa toiminut puolustusvoimien ylipäällikkönä.

Karhuvaaran arvion mukaan myös esimerkiksi sairaus tai muu kykenemättömyys voisi johtaa siihen, että istuva presidentti luovuttaisi ylipäällikkyyden jollekin toiselle henkilölle.

Lähteet: Biografiakeskus/ Kansallisbiografia

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.