Tieteellisten tutkimusten eettisiä ohjeita uudistettiin

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on täsmentänyt ohjeitaan hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Uusissa ohjeissa tähdennetään, että kaikkien tutkimuksen asianmukaisuutta koskevien epäilyjen selvittäminen on eduksi niin tutkijoille, tiedeyhteisölle kuin koko yhteiskunnallekin. Ohjeissa painotetaan tutkimusvilpin ja muiden väärinkäytösten ennaltaehkäisyä. Vastuu menettelytavasta kuuluu neuvottelukunnan mukaan ensisijaisesti tutkijalle itselleen, mutta myös työn ohjaajille ja tutkimusyksiköiden johdolle.

Mahdollisten väärinkäytösten tutkiminen on vastakin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten oma tehtävä. Niiden tulee tiedottaa selvityksistään Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle. Jos epäilyjen esittäjä tai kohde on tyytymätön yliopiston selvityksiin, hän voi pyytää lausuntoa neuvottelukunnalta, joka puolestaan voi ehdottaa lisäselvitysten tekemistä.

Vuosina 1994-97 eettisiä väärinkäytöksiä todettiin yhteensä viisi, vuosina 1998-2001 tasaiseen tahtiin yksi vuodessa. Neuvottelukunnan tietoon tulleiden epäilyjen määrä on viimeksi mainittuina vuosina vaihdellut kuudesta yhdeksääntoista, mutta valtaosa on osoittautunut aiheettomiksi tai jäänyt ainakin todistamatta.

Tutkimuseettiset ohjeet eivät koske suoranaisia taloudellisia väärinkäytöksiä.

-Niitä koskevat eettiset ohjeet ovat rikoslaissa, perusteli opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linna tänään Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tilaisuudessa Helsingissä.

Ammattikorkeakoulut mukaan

Yliopistot, tutkimuslaitokset ja ensi kertaa myös ammattikorkeakoulut voivat sitoutua hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen rehtoriensa tai johtajiensa allekirjoituksella. Ohjeet velvoittavat mm. opettamaan opiskelijoille oikeaa tutkimuskäytäntöä. Jo edelliset, vuonna 1998 annetut ohjeet edellyttivät yliopistoilta aihepiirin sisällyttämistä kaikkiin tutkintoihin.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajan professori Jaana Hallamaan mukaan tähän tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.

-Koulutus on vielä aivan alkutekijöissään, hän huomautti Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tilaisuudessa.

Hallamaa kiinnitti huomiota myös siihen, että kiusaus jättää epäilyt tutkimatta tai olla puuttumatta väärinkäytöksiin on kova. Jo pelkkä penkominen koettelee työyhteisön henkeä, ja asian vuotaminen julkisuuteen vaarantaa myös laitoksen maineen je ehkä jopa rahoituksen.

-Yritys haudata ikävyydet johtaa vielä pahempaan tilanteeseen, Hallamaa kuitenkin muistutti.

Vaarana on luottamuksen murentuminen, ja luottamus taas on koko tieteellisen tutkimuksen perusedellytys.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on opetusministeriön asettama asiantuntijaelin, jonka puheenjohtajana toimii Åbo Akademin rehtori Gustav Björkstrand.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.