Tiilikainen vaatii EU-asioita puolueiden vaaliohjelmiin

EU-asiat eivät oikein jaksa suomalaisia kiinnostaa. Viimeaikaisissa kyselyissä EU:n kannatuskäyrät ovat näyttäneet alaspäin. Unioni tuntuu yhä suurelle osalle suomalaisista tekniseltä ja kaukaiselta. Johtohenkilöiden sooloilu ja rämpivä talous tuskin unionin suosiota lisäävät.

EU:n tulevaisuutta pohtineessa konventissa Suomen hallituksen edustajana juuri työnsä päättänyt tutkija Teija Tiilikainen tunnistaa ongelman. Hän uskoo kansalaismielipiteen myötäilevän niitä kysymyksiä, joita puolueet nostavat esille.

Vaikka EU vaikuttaa vahvasti elämään kaikissa jäsenmaissa, politiikan teko on Suomessa Tiilikaisen mukaan puolueohjelmista alkaen hyvin kansallista. Hänen mielestään EU:n vaikutuksesta kansallisiin asioihin ei Suomessa juuri puhuta.
- Ajattele viime eduskuntavaaleja. Konventin työ oli kriittisimmässä vaiheessa, mutta käytiinkö perusteellista keskustelua esimerkiksi siitä, minkälainen rooli ministerineuvostolla pitäisi olla? Tiilikainen ihmettelee.

Tiilikainen muistuttaa laskelmasta, jonka mukaan 70-80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä tehdään nykyään EU-tasolla.
- Onhan silloin selkeää, että keskustelua pitäisi olla samassa suhteessa. Nyt asia on täysin päälaellaan. Vähintään 80 prosenttia poliittisesta keskustelustamme käydään kansallisin teemoin. Tiilikainen heittääkin pallon kiinnostuksen lisäämisestä puolueille ja kansalaisliikkeille. Hankalien EU-kysymysten selkiyttämistä hän pitää ensisijaisesti tutkijoiden tehtävänä.

Arki mukana

Tiilikainen uskoo, että ihmisten on vaikea kiinnostua asioista, jotka eivät kosketa heitä omakohtaisesti.
- Unionin myönteinen anti on usein abstraktia ja yleisluontoista. Kuka jaksaa tukea EU:ta sen vuoksi, että sillä on ollut 50 vuotta merkittävä rooli Euroopan turvallisuudelle. Useimmille riittää, että tänään on turvallista.

Tiilikainen sanoo luottavansa siihen, että unioni alkaa kiinnostaa, jos arkisille EU-asioille annetaan enemmän tilaa keskustelussa.
- Keskustelu jostain ihmisiä lähellä olevasta aiheesta synnyttää vastakkainasettelua ja ristiriitoja. Silloin myös kansalaiset kiinnostuvat ja muodostuu käsitys siitä, mikä rooli EU:lla suomalaisiin asioihin on, hän vakuuttaa.

Tutkijoilla kysyntää

Tiilikainen pitää yhteyttä EU-tutkijoiden ja poliitikkojen välillä varsin toimivana. Asiantuntijoina tutkijoita käytetään hänen mielestään kiitettävästi. Itse hän kertoo jo ennen konventtia käyneensä tämän tästä eduskunnassa, valiokunnissa ja erilaisissa seminaareissa lausuntoja antamassa.

Tutkijana Tiilikainen on kyennyt arvioimaan EU:ta kenties syvemmältä kuin poliitikot tai virkamiehet, jotka joutuvat usein painiskelemaan päivittäisten kysymysten parissa. Päättäjät ovat hänen mielestään kuitenkin hyvin perillä unionia kulloinkin koskettavista kysymyksistä.
- Suomalainen kulttuuri on sellainen, että täällä myös poliitikot perehtyvät asioihin. Tunnollisuus ja työnteon kunnioittaminen korostuvat pohjoismaisessa perinteessä.

Asiantuntemusta arvostetaan myös poliittisissa piireissä. Tiilikaisen mielestä Suomen ensimmäinen EU-puheenjohtajuus vuonna 1999 oli jälkeenpäin ajateltuna erittäin arvokas kokemus, koska silloin Eurooppa-asioiden tuntemus lisääntyi huimasti.
- Silloin tuntui, että vastuu tuli kovin äkkiä. Mutta puheenjohtajuuskauden aikana hankittuihin kokemuksiin viitataan vielä tänäkin päivänä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.