Tilasto: Yo-tutkinnon hajauttaminen yleistyi vauhdilla

Ylioppilastutkintolautakunnan tuoreesta tilastojulkaisusta ilmenee, että etenkin naiset innostuivat mahdollisuudesta suorittaa ylioppilastutkinto useammalla eri tutkintokerralla.

Ylioppilastutkintoon ilmoittautumisten määrä kasvoi hurjalla tahdilla vuosien 1996-2000 aikana. Vauhtia antoi mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto usealla eri tutkintokerralla, esimerkiksi osa syksyllä ja loput seuraavana keväänä.Vuonna 1996 ilmoittautumisia oli reilut 61000, kun neljä vuotta myöhemmin määrä oli harpannut 95000:een.

Tiedot ilmenevät Ylioppilastutkintolautakunnan tuoreesta tilastojulkaisusta, johon on koottu tietoja vuosilta 1996-2004.

-Nousu oli kovaa vuoteen 2000 saakka ja sitten se vakiintui, kertoi aktuaari Samuli Vilkman Ylioppilastutkintolautakunnasta.

Varsinkin naiset innostuivat mahdollisuudesta suorittaa ylioppilastutkinto useammalla eri tutkintokerralla.Monet pyrkivät myös kohentamaan arvosanojaan, koska hyväksytyn kokeen uusijoiden määrä kasvoi 1996-2004 noin 10000:lla.

Ylioppilastutkintolautakunta julkaisi maanantaina ensimmäisen tilastojulkaisunsa, joka pohjautuu ylioppilastutkintorekisterin tietoihin. Julkaisun tiedot alkavat vuodelta 1996, koska silloin ylioppilastutkinto oli mahdollista suorittaa ensi kerran hajauttamalla ja käyttöön otettiin uusi arvosana Eximia. Julkaisu kootaan vastedes vuosittain.

Ruotsinkielisiä kokelaita hylättiin vähän

Julkaisuun on koottu myös hylkäysprosentit kevään 2004 ylioppilaskirjoituksista. Niistä ilmenee, että ruotsinkieliset kokelaat hylättiin tuolloin selvästi harvemmin kuin suomenkieliset. Ruosinkielisten keskimääräinen hylkäysprosentti jäi 3,9:ään kun suomalaisilla se oli 7,7. Toisaalta ruotsinkielisen opetuksen tahdissa ahersi tuolloin vain 6 prosenttia kevään ylioppilaskokelaista.

Naiset menestyivät miehiä selvästi paremmin vuoden takaisissa ylioppilaskirjoituksissa. Naisten hylkäysprosentti oli selvästi miehiä pienempi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Karjalassa. Lisäksi alueellisista hylkäysprosenteista selviää, että hylkäysprosentti oli pienin Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Korkeimmaksi se kipusi Keski-Pohjanmaalla.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.