TS: Keskustassa on suojaa paljon useammin kuin lähiössä

Turun kauppatorilla lämpötila nousee talvisin selvästi useammin nollan yläpuolelle kuin kaupungin laitamilla. Keskustassa suojakelin päiviä on peräti viidennes lähiötä enemmän, uutisoi Turun Sanomat. Eroa on jopa kymmenen astetta.

Tiedoista voi olla apua muun muassa hiekoitustarvetta suunniteltaessa.

Ero on laskettu Turun kaupungin 70 säämittarin avulla. Säämittareita on Turussa tiheämmässä kuin missään muussa Suomen kaupungissa. Turun yliopisto käyttää näitä mittareita Turclim-projektissaan, jossa selvitetään nimenomaan kaupungin sisäisiä lämpötilaeroja.

Mittarit luetaan käsipelillä

Mittarit rekisteröivät lämpötila- ja ilmankosteustietoja puolen tunnin välein. Suurin osa havaintoverkon mittauspisteistä on kiinnitetty tolppiin noin kolmen metrin korkeuteen. Mittareita ei voi lukea kännykän avulla, vaan väitöskirjaa tekevä tutkija Juuso Suomi kiipeää Turun Sanomien mukaan puolen vuoden välein tikapuilla mittareiden luo.

Tiedot siirtyvät taskulamppua muistuttavaan mittariin kiinnitettävään lukulaitteeseen, josta Suomi kopioi ne tietokoneelle.

Tietomäärä on valtava. Säähavaintoja on vuosien varrella kertynyt yhteensä jo noin 12 miljoonaa.

Suomen väitöskirja käsittelee kaupungin sisäisiä lämpötilaeroja eli lämpösaarekkeita. Nyrkkisääntö on, että kaupungin keskusta on ympäristöään lämpimämpi.

Tutkija katsookin, että sulamisen ja jäätymisen alueelliset erot kannattaisi ottaa huomioon liukkaudentorjuntaa suunniteltaessa.

Talot varastoivat lämpöä

Lisäksi tutkija Suomi kertoo, että keskusta-alueet ovat useimmiten lämpimimpiä myös muissa kaupungeissa. Lämpötilaerojen suuruus kuitenkin vaihtelee ja riippuu esimerkiksi siitä, minkä kokoinen kaupunki on ja sijaitseeko kaupunki rannikolla vai sisämaassa.

Suomi selittää eroja muun muassa sillä, että keskustassa rakennusten hukkalämpö nostaa lämpötilaa. Lisäksi päivisin aurinko lämmittää keskustan taloja. Rakennuksiin varastoitunutta lämpöä vapautuu etenkin yöllä.

Keskustan ja laitakaupungin lämpötilaerot korostuvat, kun sää on heikkotuulinen eivätkä ilmamassat pääse sekoittumaan. Tiiviisti rakennetut lähiötkin voivat toimia pieninä lämpösaarekkeina.

Tietoja lämpötilaeroista voidaan käyttää hyödyksi myös kaupunkisuunnittelussa. Esimerkiksi vanhainkotia ei kannata perustaa kaupungin kuumimpaan paikkaan. Talviurheilupaikka luistinkenttineen puolestaan kannattaa sijoittaa viileään paikkaan.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.