Tshernobylin turma näkyy yhä Suomen luonnossa – radioaktiivista ainetta sienissä, kaloissa ja riistassa

30 vuoden takaisen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset näkyvät edelleen Suomen luonnossa.

Se näkyy Suomen luonnossa edelleen lähinnä metsäympäristössä ja Itämeressä. Muualta ympäristöstä cesium on jo kadonnut, mutta metsäympäristössä se kiertää edelleen luonnon kierrossa. Sitä löytyy edelleen meidän sienistä, riistasta ja sisävesikalasta, luettelee johtaja Tarja K. Ikäheimonen Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Radioaktiivisen cesium-137:n määrä Suomen luonnossa on puoliintunut 30 vuodessa, mutta kestää vielä kauan ennenkuin cesium kokonaan häviää.

– Sitä on hankala arvioida, kauanko se vielä näkyy. Nyt se on vähentynyt puoleen ja seuraavan 30 vuoden aikana puolet menee puoleen. Toisaalta tämä cesium vähitellen laskeutuu maaperässä alempiin kerroksiin ja vesistöissä sinne vesistöjen pohjaan, pohtii Ikäheimonen.

Vaikuttaa pahimmilla laskeuma-alueilla

Suurin laskeuma osui Pirkanmaalle, Itä-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. Näillä alueilla cesium-pitoisuudet ovat edelleen suurempia kuin muualla Suomessa.

– Marjat ovat jo aika puhtaita, mutta sienet, sisävesikala, riista. Nämä ovat ne suurimmat sisäisen altistuksen aiheuttajat. Ne määrät ovat kuitenkin pieniä, mitä näistä aineista saadaan, huomauttaa Ikäheimonen.

Luonnonantimien syömistä ei kuitenkaan ole tarpeen rajoittaa.

– Ei tarvitse rajoittaa. Sienet ja kalathan ovat hyvin terveellistä ruokaa. Ainoa rajoitus, joka tälläkin hetkellä on voimassa, on Eviran suositus, että sisävesikalaa ei syötäisi kuin muutaman kerran viikossa kalalajeja vaihdellen. Tämä on sitä varten, että niissä on myös paljon elohopeaa ja orgaanisia myrkkyjä, mutta samalla vähennetään cesiumin säteilyannosta. Jos haluaa vielä vähentää säteilyannostaan, voi ryöpätä sienet, neuvoo Ikäheimonen.

Radonista enemmän säteilyä

Suomalaisten Tshernobylin turmasta saama säteilyannos on hyvin pieni.

– Tällä hetkellä vuosittain suomalaiset saavat Tshernobyl-turmasta alle yhden prosentin siitä kokonaissäteilyannoksesta, joka me vuosittain saadaan. Jos ajatellaan pitkällä aikavälillä, niin 50 vuodessa siitä 1986 lähtien eteenpäin, suomalaiset saavat 2 millisievertin säteilyannoksen, joka on samaa suuruusluokkaa kuin mitä esimerkiksi lentohenkilöstö saa yhdessä vuodessa lentäessään tuolla 12 kilometrin korkeudessa, vertaa Tarja K. Ikäheimonen.

Radon on suomalaisten kannalta huomattavasti suurempi ongelma. Radonista saamme vuodessa 1,63 millisievertiä säteilyä ja Tsernobylistä 50 vuodessa 2 millisievertiä säteilyä. Sisäilman radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuodessa, mutta Tshernobylin onnettomuuden yhteyttä syöpiin ei ole pystytty osoittamaan.

– Tästä on tehty 4 eri tutkimusta täällä Suomessa. Lasten syövissä, leukemioissa, kilpirauhassyövissä, syövissä yleensä eikä ole havaittu yhteyttä Tshernobyl-onnettomuudella ja näillä syövillä. Laskennallisesti niitä tulee, mutta koska syöpä on niin yleinen sairaus, ei voida sanoa, että tämä syöpä on peräisin Tsernobylistä ja tämä toinen taas ei ole, selittää Ikäheimonen.

Nyt tieto turmasti tulisi nopeammin

Jos Tshernobylin turma sattuisi nyt, tieto siitä saataisiin huomattavasti nopeammin kuin 30 vuotta sitten. Ensimmäiset havainnot kohonneesta säteilytasosta tehtiin Ruotsissa vuorokauden onnettomuuden jälkeen. Suomen viranomaiset tiedottivat kohonneesta säteilytasosta ja turmaepäilystä 2,5 vuorokautta onnettomuuden jälkeen.

– Maailma on muuttunut kovasti 30 vuodessa. Kaikki tietotekniikka ja mittaustekniikka on paljon muuttunut eli tilanne on ihan erilainen. Myös kansainvälinen yhteydenpito on muuttunut. Tshernobyl-onnettomuus sai aikaan sen, että ruvettiin tekemään hyvin paljon kansainvälisiä sopimuksia, bilateraalisopimuksia, jotka velvoittavat heti ilmoittamaan, jos jotain tapahtuu ydinvoimalaitoksilla. Eli kyllä tämä viesti onnettomuudesta jossain kaukana pitäisi tosi nopeasti tulla tai sitten viimeistään, kun tämmöinen laskeumapilvi saavuttaa Suomen rajat, niin tämä meidän automaattinen ulkoinen valvontaverkko hälyttäisi siitä, arvioi Ikäheimonen.

Onnettomuuksiin on edelleen varauduttava

Ikäheimonen ei usko, että Tshernobylin kaltainen turma olisi enää mahdollinen.

– Sanoisin, että vastaava onnettomuus ei olisi mahdollinen eli tämäntyyppinen, mikä Tshernobylissä tapahtui. Sen jälkeen turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjärjestelyt ovat muuttuneet kaikkialla maailmassa näissä ydinvoimalaitoksissa. Parannuksia on tehty sen jälkeen paljon ja vielä lisää Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Silti emme voi sanoa, että koskaan ei enää tapahdu ydinvoimalaitosonnettomuutta vaan kyllä siihen täytyy joka tapauksessa varautua.

Kun Tshernobylin onnettomuus tapahtui, Tarja K. Ikäheimonen oli äitiyslomalla.

– Sain tiedon, kun istuin hiekkalaatikolla 8-kuukautisen Vilma-tyttäreni kanssa. Kyllä se ensimmäinen reaktio oli, että ei tämä voi olla mahdollista. Eihän tämmöistä voi tapahtua. Sen jälkeen, kun selvisi, mitä oli tapahtunut ja että Suomessa vaikutukset ovat kuitenkin lieviä, niin kyllä ne ajatukset menivät sinne paikan päälle, että kuinka kauhistuttavaa siellä on. Ei se pelottanut, kun tiesin, mikä vaikutus täällä on. Ihan varmasti olisi pelottanut, jos olisin itse ollut siellä lähimailla tätä onnettomuuspaikkaa.

Näin MTV kertoi Tsernobylin turmasta 30 vuotta sitten:



Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.