Tukilakot ovat laillisia – pitäisikö ne silti kieltää?

Ensi viikolla uhkaava tukilakkojen aalto kiihdyttää jälleen arvostelua nykyistä lakko-oikeutta vastaan.

–Se ei ole pelkästään vanhentunut vaan se on tietyllä tavalla järjetön, sanoo kansanedustaja Ben Zyskowicz (Kok.)

Erityisesti ärsyttävät lailliset tukilakot.

– Itse toimisin niin, että työrauhavelvoite on ehdoton, jos on voimassa oleva työehtosopimus, sanoo Zyskowicz.

– Jokainen voi mennä vaikkapa tässä tapauksessa Paltan toimiston eteen kylttejä kantamaan ja osoittamaan mieltään omalla ajallaan.

Nykylain mukaan tukilakot ovat laillisia jos varsinainen lakko, jota niillä tuetaan, on laillinen.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvostelee erityisesti tukilakkojen suhteettomuutta. Tanskassa ja Saksassa suhteettomat tukilakot on EK:n mukaan kielletty.

– Suomessa tällaista määräystä ei ole. Nyt ainakin osa palkansaajaliikkeestä käyttää tukilakko-oikeutta hyvin vastuuttomasti, sanoo EK:n johtaja Ilkka Oksala

– Eli yhden ainoan yrityksen työtaistelutilannetta tukeakseen ollaan valmiita vaarantamaan koko Suomen kansantalouden kehitys.

SAK:n entinen puheenjohtaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen haluaa säilyttää oikeuden tukilakkoiluun.

– En lähtisi kieltämään myötätuntolakkoja, mutta siinä pitää käyttää suurta harkintaa, koska niitten yhteiskunnallinen hyväksyttävyyskin täytyy pitää mielessä, sanoo kansanedustaja Lauri Ihalainen (SDP).

Toinen kiukun aihe on laittomien lakkojen määrä. Niitä on Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa. Kolmen viime vuoden aikana Suomessa liki kolme sataa, Ruotsissa yksi.

– Ruotsalaiset eivät ryhdy laittomiin lakkoihin, koska siellä työntekijätkin tietävät että he joutuvat kantamaan taloudellisen vastuun laittoman lakon vahingoista, toteaa Oksala.

– Suomessa laittomien lakkojen taloudellinen vahinko jää yksinomaan työnantajan, yrityksen kannettavaksi.

Ruotsissa parempi irtisanomissuoja

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm muistuttaa, että Ruotsin työmarkkinoiden sääntely eroaa ratkaisevasti Suomesta myös irtisanomissuojan osalta. Ruotsissa irtisanomissuoja on parempi.

– Jos työntekijäpuoli kyseenalaistaa irtisanomisen ja se pannaan riidanalaiseksi, niin työnantajan pitää oikeudessa todistaa, että irtisanomisperusteet ovat olemassa. Ja siihen asti irtisanominen ei tule voimaan.

Ruotsissa käänne tapahtui parikymmentä vuotta sitten, kun teollisuuden liitot solmivat teollisuussopimuksen vuonna 1997.

– Liitot sitoutuivat parantamaan vientiteollisuuden kilpailukykyä, sanoo kansanedustaja Juhana Vartiainen

Luottamusta rakennettu vuosia

Vartiainen seurasi läheltä Ruotsin työmarkkinakenttää työskennellessään Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen johtajana.

– Samalla muutettiin työehtosopimuksia niin, että niiden puitteissa voidaan sopia yritysten palkankorotuksista ja palkkaperusteista paikallisesti.

Myös paikallisen luottamuksen perusta on Suomea tukevammalla pohjalla, sillä henkilöstön asema on vahvistettu lainsäädännöllä.

– Henkilöstön edustaja voi osallistua yrityksen päätöksentekoon ja tiedonsaantimahdollisuudet ovat paremmat, toteaa Vartiainen.

– Sellainen uudistushan on myös hallituksella vireillä osana tätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.