TV-Opas

Tulevaisuudessa joka viides helsinkiläinen on vieraskielinen

Vieraskielisen väestön kasvu on ollut Helsingin seudulla odotettua nopeampaa.

Kasvu myös jatkuu nopeana. Ennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudulla asuvista joka viides on vieraskielinen.

Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien vieraskielisen väestön määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 127 000:sta lähes 300 000:een.

Helsingin kaupungin asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leijon mukaan suurimpia maahanmuuttajaryhmiä tulevat jatkossakin olemaan venäläiset ja virolaiset.

– Kyseeseen tulee luultavasti työperäinen siirtolaisuus, jossa haetaan parempaa työtä ja elintasoa. Humanitaariset syyt ovat vähemmistönä.

Venäläiset ja virolaiset sopeutuvat hyvin

Virolaisten ja venäläisten on helppo sopeutua suomen oloihin, kertoo Etelä-Virosta kotoisin oleva Beauty Loungen kauneusyrittäjä Eveli Nurmik. Hän muistuttaa kuitenkin, että kielitaito on tärkeää.

– Jos ei osaa palvella asiakasta tämän omalla kielellä, niin silloin ei välttämättä tule ymmärretyksi.

– Se voi riippua tietenkin työpaikasta. Ravintola-alalla englannin kielen hallitseminen voi riittää.

Eveli on asunut Suomessa 12-vuotiaasta saakka. Hänen mielestään sopeutuminen on lapselle helpompaa, kuin aikuiselle.

– Olen sopeutunut tänne hyvin ja voin jo sanoa tätä kodiksi. Sopeutuminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä.

Helsingin vieraskielisten määrä kaksinkertaistuu

Suomen yli neljännesmiljoonasta vieraskielisestä lähes 75 000 asuu Helsingissä. Määrän uskotaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Helsinki ottaa maahanmuuttajat vastaan mielellään, sanoo Leijo.

– Kaupungin kasvu maahanmuuton seurauksena ei ole ollenkaan negatiivinen ilmiö. Me tarvitsemme lisää väestöä, kuluttajia ja veronmaksajia. Saamme näin nuorempia kuluttajia kaupunkiin ja lapsiperheitä, jotka on tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Maahanmuuttajat halutaan sijoittaa kantaväestön sekaan

Helsingissä on jo nyt useita kaupunginosia, joissa vieraskielisten osuus on yli 20 prosenttia. Joissakin Itä-Helsingin kaupunginosissa osuus on lähes 30 prosenttia. Tätä osuutta Helsingin kaupunki ei halua kasvattaa.

Yleisesti ottaen segrekaatiota eli maahanmuuttajien keskittymistä pidetään haitallisena, kertoo Leijo.

– Maahanmuuttajat itsekään eivät ole toivoneet, että syntyisi keskittymiä, vaan että maahanmuuttava väestö hajoaa kantaväestön sekaan.

Suomessa etniset ryhmät eivät ole ainakaan tähän asti muodostaneet omia asuinalueitaan, Leijo lisää.

– Olen yrittänyt etsiä etnisen taustan mukaisia keskittymiä, mutta en ole löytänyt. Tilanne on siltä osin hyvä ja tähän pyritään jatkossakin.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.