Tuomioja: Suomi voisi osallistua YK:n Makedonia-operaatioon

Erkki Tuomiojan mukaan Suomen osallistumiselle sotilasliitto Naton johtamaan operaatioon Makedoniassa ei ole ainakaan periaatteellista estettä, jos se tehdään YK:n tai Etyjin mandaatilla.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Suomi voisi osallistua sotilasliitto Naton johtamaan operaatioon Makedoniassa, mutta vain YK:n tai Etyjin mandaatilla. Tuomioja kuitenkin painotti, että Suomelle ei ole toistaiseksi tehty ehdotusta mukanaolosta.

-Se on mahdollista vain, jos sillä on YK:n tai Etyj-järjestön mandaatti. Silloin ei pitäisi olla ainakaan periaatteellista estettä, Tuomioja sanoi tänään.

EU:n ulkoministerit keskustelivat asiasta tänään Genvalissa Belgiassa epävirallisessa kokouksessa. Ministerit katsoivat, että Makedoniaan syntyy sotilaallinen tyhjiö, kun Naton aseidenkeruu albaanisisseiltä päättyy. Siksi rauhaturvaoperaatiota alueella pitäisi jatkaa määräaikaisena muodossa tai toisessa.

Tuomiojan mukaan yleinen huoli liittyi rauhansopimuksen pitävyyteen ja sen ratifiointiin. Siksi unioni haluaakin lisätä siviilitarkkailijoiden määrää. Suomeltakin on pyydetty tarkkailijoita alueelle.

-Tämä on tyypillisesti sellaista toimintaa, jossa meidän tulee olla mukana, Tuomioja sanoi.

EU:n tarkkailijoita on kolmisenkymmentä. Lisäksi Etyjin tarkkailijoita on 25, ja lisää aiotaan lähettää. Tuomiojan mukaan kokonaistarve olisi 150-200. Tuomioja kertoi yksimielisyyden vallinneen kuitenkin siitä, että operaation tulisi mielellään toimia YK:n turvaneuvoston mandaatilla.

-Suomen osalta tämä on lainsäädännön edellytys, jolloin Suomikin voisi osallistua, Tuomioja sanoi.

YK:n mandaatin voisi saada käytännössä myös Nato-johtoinen operaatio. Tuomioja huomautti, että Nato-joukkojen mukanaolo on todennäköisesti ainoa tapa saada paikalle riittävän suuri sotilasjoukko. Aika ei muuten riitä, sillä aseidenkeruuoperaatio päättyy 26. syyskuuta. EU:n omat kriisinhallintajoukot eivät ole vielä toimintakykyisiä.

Laaja osallistuminen

Esille nousi myös Ukrainan ja Venäjän mukanaolo. Kokouslähteiden mukaan Britannia ei ole kuitenkaan innostunut Venäjän osallistumisesta. Britannia haluaa joka tapauksessa vähentää omaa panostaan alueella, sillä Makedoniassa tällä hetkellä olevasta 4 800 sotilaasta noin puolet on Britanniasta.

Ruotsin ulkoministerin Anna Lindhin mukaan Venäjän mukanaolo olisi tärkeää laajan kansainvälisen osallistumien takia. Tuomioja oli samoilla linjoilla.

-Venäjä voisi näytellä rakentavaa roolia, Tuomioja totesi.

Lindh ei torjunut mahdollista Ruotsin osallistumista. Samoin Nato-maa Tanska on valmis lähettämään sotilaita alueelle silloin, kun operaatio ei tapahdu EU:n johtamana. Tanska ei näet osallistu EU:n kriisinhallintajoukkojen luomiseen.

Toistaiseksi Makedonia ei ole innostunut Naton operaation jatkumisesta sen jälkeen, kun albaanikapinalliset ovat luovuttaneet aseensa. Presidentti Boris Trajkovskin mukaan tällä tavoin luotu rauha olisi keinotekoinen. YK:n valtuutus on vähin, mitä Trajkovski toivoo.

Operaation jatkamisen taustalla onSaksan ehdotus, jonka mukaan myös Pohjolan liittoutumattomat maat osallistuisivat Naton-operaatioon Makedoniassa YK:n mandaatilla. Esitys sisältyy Saksan laatimaan luottamukselliseen raporttiin, jonka maa jätti EU:n ministereille. Saksan mukaan operaatio voitaisiin toteuttaa Naton joukoin ei-liittoutuneiden maiden tuella.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.