Turismin piristysruiske vai kaupungin raharosvo? Guggenheimin kohtalo ratkeaa huomenna

Helsingin kaupunginvaltuustossa äänestetään huomenna linjauksesta Guggenheim-museohankkeeseen.

Käytännössä valtuusto ottaa kantaa siihen, hyväksyykö se kaupungin ja Guggenheim Helsingin tukisäätiön välisen sopimuksen.

STT kokosi kaupunginvaltuuston jäsenten keskeisiä kantoja museosta.

"Piristysruiske turismille ja taide-elämälle"

Puolustajien keskeinen argumentti on museon piristävä vaikutus matkailulle ja elinkeinoelämälle. Puolustajat näkevät museon potentiaaliset hyödyt taloudellisia riskejä suurempina.

Esimerkiksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.) totesi viime viikolla, että Guggenheim parantaisi Helsingin brändiä. Hän uskoo, että museo toisi matkailijoita ja sellaista taidetta, mihin muut kaupungin museot eivät pystyisi.

Myös kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginvaltuutetun Laura Rissasen (kok.) mielestä museo olisi hyvä lisä kaupungin matkailu- ja taidetarjontaan.

– Totta kai hankkeessa on riskejä eivätkä laskelmat ole varmaan aukottomia, mutta näen plussapuolet suurempina.

Keskustan kaupunginhallituksen jäsen Laura Kolbe perustelee myönteistä kantaansa samoilla syillä.

– Asetun puolustamaan kaupunkia ja sen valmistelukoneistoa, matkailu- ja palvelualan elinkeinoa, rakennusosaajia ja monia muita, jotka näkevät hankkeessa mahdollisuuksia, hän totesi Facebookissa viime viikolla.

Helsingin kaupunki arvioi, että hanke lisäisi ulkomaalaisten matkailijoiden määrää ja turismin kaupunkiin tuomia tuloja. Vaikutus ulkomaalaisten matkailijoiden kulutukseen olisi arvioilta 13 miljoonaa euroa ja kotimaisten matkailijoiden kulutukseen 3 miljoona.

Kaupungin mukaan Guggenheim kasvattaisi verotuloja vuosittain seitsemällä miljoonalla eurolla ja loisi vuosittain 400 henkilötyövuoden edestä uusia työpaikkoja. 

Laskelmien optimistisuus huolettaa 

Jotkut museohankkeen vastustajat eivät pidä museon toiminnasta ja kävijämääristä esiteltyjä lukuja mahdollisina. Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Osku Pajamäki uskoo, että kustannuksia päätyy varmasti veronmaksajien kontolle, jos esitetyt laskelmat eivät pidä paikkaansa tai budjetti ei pidä.

Hän pitää myös lipputuloennusteita Helsingin väestöpohjalla ja majoituskapasiteetilla epärealistisina. Guggenheimin kävijätavoitteet on asetettu 550 000 vuosittaiseen vierailijaan.

Pajamäki moittii myös hankkeen läpinäkyvyyttä. Pajamäen mukaan esimerkiksi Helsingin Guggenheimin ja yhdysvaltalaisen säätiön välille tulevan franchising-sopimuksen sisältö ei ole selvillä.

– Kaikki olennaiset paperit puuttuvat, jotta tällainen päätös voitaisiin tehdä. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia säätiön ja Helsingin Guggenheimin välillä olisi?

Myös vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs uskoo, että hankkeen avainluvut on laskettu optimistisesti. Hänen mukaansa on olemassa aito riski, että hanke rokottaa aiottua enemmän kaupungin kukkaroa, jos luvut eivät täsmääkään.

Kivekäs korostaa, ettei ryhmä ole tehnyt asiassa yhteistä päätöstä, vaan jokainen vihreiden valtuutettu äänestää oman kantansa mukaisesti.

Kivekkään mukaan Helsinki on viime vuosina profiloitunut muun muassa pop-up -toiminnan ja -tapahtumien kautta. Hänen mielestään Guggenheim ei sopisi kaupungin brändäyksen ydintekijäksi, jollaista siitä yritetään tehdä.

Kustannusarvio 130 miljoonaa euroa

- Guggenheimin Helsingin museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. 

- Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa euroa ja Guggenheimin Tukisäätiön 15 miljoonaa euroa. 

- Ehdotuksen mukaan museon rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, joka ottaisi rakentamista varten 35 miljoonan euron lainan. Lainan takaisi kaupunki.

- Helsinki omistaisi yhtiöstä 84 prosenttia ja tukisäätiö loput. Kaupunki olisi museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista. Muuten kaupunki ei rahoittaisi museon toimintaa. 

- Mallissa Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssimaksut, noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa, katetaan myös yksityisellä rahoituksella. 

- Lisäksi valtio on luvannut Guggenheim Helsingille vuosittain 1,3 miljoonan euron tuen. 


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.