Turun vesillä lepää upea kaunotar - katso harvinaiset kuvat St Mikaelin hylystä

– Se on lähes ehjä, kolme mastoa pystyssä. Siinä on mainio nihti eli kiinnityspaikka, joka on muovattu miehen hahmoksi. Siinä on muutenkin paljon yksityiskohtia. Se on taidokkaasti tehty, suitsuttaa sukeltaja Stig Gustavsson St Mikael -aluksen hylkyä.

Gustavsson pääsi viime kesänä sukeltamaan hylylle Museoviraston luvalla.

Kuka tahansa ei pääse hylylle sukeltamaan, koska siellä ei sallita vapaata virkistyssukellusta. Hylyn ympärillä on suoja-alue. Suomen vesillä on vain neljä hylkyä, joille on määrätty suoja-alue ja joille pääsee vain Museoviraston erikoisluvalla.

St Mikaelin hylystä on nostettu paljon arvokkaita esineitä ja hylyn nostoakin suunniteltiin 1980-luvun lopulla. Edelleen hylyssä olisi paljon tutkittavaa, kertoo intendentti Maija Matikka Museovirastosta.

– Hylyn ruumassa on vielä suuri määrä esineitä. Se ei ole missään tapauksessa loppuun tutkittu hylky.

Hylkyjen tutkimusta rajoittaa rahapula. Nykyresursseilla tutkimuksia voidaan tehdä vain yhdellä hylyllä kerrallaan. Tällä hetkellä tutkimuksen kohteena on Vrouw Maria.

St Mikael oli hollantilainen kauppalaiva samoin kuin Vrouw Maria.

Yhtä arvokas kuin Vrouw Maria

– St Mikael on hieman vanhempi ja laivana ehkä kiinnostavampi. Molemmilla laivoilla on kuitenkin kiinnostava tausta ja paljon tutkimusaineistoa, muotoilee Maija Matikka Museovirastosta.

Museovirasto toivoo, että saataisin aikaan laajempi tutkimushanke 1700-luvun hylyistä ja merenkulusta. Silloin voitaisiin tutkia yhtä aikaa Vrouw Mariaa ja St Mikaelia.

St Mikael upposi vuonna 1747 Borstön saaren edustalle Turun saaristoon. Hylky löydettiin jo 1950-luvulla, kun kalastajien verkot takertuivat mastoihin. Hylky on harvinaisen hyvin säilynyt.

– Sukeltaminen siellä on huikea kokemus. Lähes 300 vuotta vanha hylky jatkaa purjehtimistaan siellä meren pohjalla. Hylyissä kiehtoo se mystinen maailma, joka veden alla vanhassa hylyssä vallitsee, selittää Stig Gustavsson.

100 000 hylyn Itämeri

Itämeressä on noin 100 000 hylkyä, joista 6 000 on arkeologisesti arvokkaita. Ehkä muutama prosentti niistä on tutkittu. Suomen vesillä on sisävedet mukaan lukien noin 1 600 vedenalaista löytöä, joista 700 on rauhoitettu muinaisjäännöksinä.

– Ihmisten pitäisi ymmärtää, että Itämerellä on enemmän vanhoja puuhylkyjä kuin missään muualla maailmassa. Täällä meidän vesillä on korvaamaton kulttuurihistoriallinen aarre. Poliitikot voisivat ajatella, että pitäisikö tähän ohjata lisää rahoja, jotta pystyttäisiin mahdollisimman hyvin tutkimaan ja suojelemaan näitä hylkyjä, huomauttaa Stig Gustavsson.

Hylkyjä uhkaavat monet vaarat: luvattomat sukellukset, puun hapertuminen, huolimaton ankkurointi. Pohjoisella Itämerellä ei tähän asti ole ollut laivamatoja, jotka hävittäisivät hylkyjä. Ilmaston lämepenemisen myötä nekin voivat levitä tänne.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.