Turvapaikan saaneille haussa lisää kuntapaikkoja – vajausta jopa yli 3000 paikkaa

Suurin ongelma turva- tai oleskelupaikan saaneiden kotouttamisessa on tällä hetkellä kuntapaikkojen riittävä määrä. Niitä tarvitaan tämän hetkisen arvion mukaan lisää useita tuhansia.

– Kuntapaikkakysymys on ja on aina ollut vaikea Suomessa, koska kunnat tekevät asiasta itsenäisesti päätöksiä, sanoo maahanmuutto-ohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen Suomen Punaisesta Rististä.

Hänen mukaansa mitä nopeammin myönteisen päätöksen saanut ihminen pääsee muuttamaan pois vastaanottokeskuksesta, sitä nopeammin kotoutuminen edistyy.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin tuhat myönteisen päätöksen saanutta ihmistä, jotka odottavat, että heidät ohjattaisiin kuntaan asumaan.

Kuntapaikkoja on TEMin mukaan tällä hetkellä taas noin 4700, kun niitä on arvioitu tarvittavan 7000-8000.

Tuhansia turvapaikkahakemuksia jonossa

Maahanmuuttoviraston käsittelyjonossa on edelleen vajaat 15 000 hakemusta, mutta jono pienenee kiihtyvää vauhtia, virastosta kerrotaan.

Uusia hakemuksia on tullut alkuvuoden aikana maltillisesti verrattuna viime vuoteen.

– Alkuvuoden aikana Suomeen on tullut vajaat 4 000 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna heitä tuli yhteensä noin 32 500, viraston viestinnästä kerrotaan. 

Sitä myötä, kun käsittelyjonoa puretaan, on myös myönteisten päätösten määrien odotettu kasvavan. TEMin maahanmuuttojohtajan Sonja Hämäläisen mukaan kotouttamisen puolella on kuitenkin ehditty varautua tähän.

– Tässä ollaan vielä alkuvaiheessa, mutta tilanne näyttää nyt hyvältä. Ensimmäiset päätöksen saaneet ovat tulleet te-toimistojen asiakkaiksi, ja heille on tehty kotouttamissuunnitelmat.

Noin kolmannes muuttaa itsenäisesti

Myönteisen päätöksen saaneista osa muuttaa pois vastaanottokeskuksista myös itsenäisesti tai vastaanottokeskuksen avustuksella.

Osa taas ohjataan niin sanottuihin sopimusperustaisiin kuntapaikkoihin, joista ely-keskukset ovat sopineet kuntien kanssa. 

– Olemme arvioineet, että ely-paikoille muuttaa noin kolmannes. Itsenäisen muuton osuus on myös noin kolmanneksen kuten myös avustetun muuton, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Rantala TEMistä. 

Rantalan mukaan vastaanottokeskukset pyrkivät löytämään asuinpaikan vastaanottokeskuksen omalta ely-alueelta.

Hämäläisen mukaan itsenäinen muutto on painottunut ja painottuu varmasti jatkossakin kasvukeskuksiin. Tämä aiheuttaa Suomen pakolaisavun mukaan painetta kasvukeskuksiin.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntotilanne on jo valmiiksi heikko, sanoo kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors Suomen pakolaisavusta.

Kotoutumiskoulutukseen lisää rahaa

Hallitus on kertonut antavansa 10 miljoonaa euroa lisämäärärahaa kotouttamiseen. Rahalla on tarkoitus nopeuttaa oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden pääsyä kotoutumiskoulutukseen.

Koulutukseen on ollut jonoa jo pitkään, mutta Hämäläisen mukaan tilanne on saatu nyt paremmin hallintaan.

Kotouttamiseen suunnattu 10 miljoonasta käytetään hänen mukaansa sekä paikkojen lisäämiseen että järjestelmän "rukkaamiseen".

– Olemme lähteneet tekemään järjestelmästä työelämälähtöisempää. Esimerkiksi työssäoppimisjaksoja on enemmän, Hämäläinen kertoo.  

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.