Tutkija: Älykkäät lapset haastavat koulutuksen

Ihmisten elinympäristössä on koko ajan enemmän elektroniikkaa. Tutkijan mukaan mutkikkaampi ympäristö lisää lasten älyä.

Nykynuoret eivät olekaan internetillä ja televisiolla aivonsa muussanneita lorvijoita. Jos älykkyystesteihin on uskominen, nuorista on tullut viime vuosikymmeninä tasaisesti fiksumpia.

Tulevaisuuden tutkija Tuomo Kuosan mukaan tämä ja teknologian lisääntyminen ympäristössä ja jopa ihmisissä asettaa tulevaisuuden kouluille ja koulutukselle uusia vaatimuksia.

Mutkikas ympäristö, älykkäät lapset

Nuorten älykkyystesteissä saamat tulokset ovat parantuneet jo pitkään tasaisesti. Yhdysvaltalaisen tutkijan Steven Johnsonin mukaan lapsista ei ole tullut fiksumpia koulun tai kotikasvatuksen muutoksen takia.

- Johnson puhuu unikekokäyrästä. Kaikki se, mikä tapahtuu vapaa-ajalla, on älykkyyden lisääntymistä selittävä tekijä, Kuosa selittää.

Hän muistuttaa, että lapsi elää täysin erilaisessa ympäristössä kuin vielä puoli vuosisataa sitten. Leikit ovat vaihtuneet käpylehmien rakentamisesta ja polttopallosta nettipeleihin.

Samalla viihdekulttuurin tuotteet ovat monimutkaistuneet; nykysarjoissa ja -elokuvissa voi olla toistakymmentä limittäistä juonta, ja niiden seuraaminen vaatii monesti jatkuvaa tarkkaavaisuutta ja oivallusta.

Varakkaista tulee kyborgeja

Tulevaisuuden lasten älykkyys saattaa kasvaa myös toisella, äkkiseltään hankalasti uskottavalla tavalla. Tutkija Jerome C. Glenn uskoo teknologian kehittymisen johtavan siihen, että ainakin osasta kansalaisia tulee kyborgeja eli teknisin osin varusteltuja ihmisiä.

Ihmiskehoihin lisätään jo nykyään keinotekoisia osia kuten proteeseja ja sydämentahdistimia. Glennin arvion mukaan kehitys jatkuu niin, että varakas väestönosa alkaa asentaa itseensä myös ajattelua tai aisteja tehostavaa teknologiaa.

Samalla ihmisten elinympäristössä on koko ajan enemmän elektroniikkaa. Kun ympäristön ja ihmisten teknologia yhdistetään tietoverkon kautta toisiinsa, syntyy murros, jota Glenn kutsuu tietoisen teknologian aikakaudeksi.

- Esimerkiksi aika ja tieto tarkoittavat 20 vuoden päästä eri asioita kuin nykyään, Kuosa uskoo.

Työkokemus mukaan tutkintoihin

Kuosan mielestä tulevaisuuden opetuksen on oltava nykyistä joustavampaa ja koulun ulkopuolinen oppiminen pitää huomioida aiempaa paremmin. Opetushallituksen tulevaisuuden kaavailuissa puhutaankin paljon oppimisympäristöajattelusta, jossa yksi tärkeistä ajatuksista on se, että nuoret oppivat myös harrastuksistaan ja mediasta.

Kuosa menee ajattelussaan opetusviranomaisia pitemmälle. Hän kutsuu omaa ehdotustaan 40 vuoden tutkintomalliksi. Siinä luovuttaisiin nykyisestä tutkintomallista, jossa tutkinto seuraa toista peruskoulusta tohtorin papereihin. Kuosan mallissa opinnoista tulisi osittain rinnakkaisia ja myös työkokemus sisältyisi tutkintoihin. Myös pätevöitymiseen olisi monia eri teitä.

Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa työskentelevä Kuosa puhui Opetushallituksen seminaarissa tänään.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.