Tutkija: Itätrollia on erittäin vaikea tunnistaa – soluttautuu keskusteluun

Tutkijan mukaan meillä näkyvän informaatiohyökkäysten kohteena ovat erityisesti Euroopan unioni ja sotilasliitto Nato.

Sotatieteiden tohtori Saara Jantusen mukaan tahallisella kärjistämisellä eli trollauksella pyritään usein korostamaan EU:n hajanaisuutta ja lisäämään esimerkiksi Nato-puheiden herättämää huolestumista. Tämä on etenkin Venäjän suunnasta tulevan informaatiohyökkäyksen tavoitteena.

Jantunen sanoo, että trollien tavoitteena on luoda kuva yleisestä mielipiteestä.

– He luovat illuusion siitä, että he ovat oikeasti huolestuneita jostain asiasta. Demokraattisessa yhteiskunnassa tällainen kansalaiskeskustelu pitää ottaa huomioon. Todellisuudessa sitä keskustelua ei ilman tätä informaatiovaikuttamista olisi lainkaan. Enimmäkseen sitä tehdään nimimerkkien takaa, Jantunen sanoo.

Jantusen mukaan trollaus on sitä tehokkaampaa, mitä paremmin se soljuu tunnistamattomana muun keskustelun ohessa. Hän sanoo, että tavallisen lukijan on vaikea tunnistaa sitä.

– Olen seurannut tällaista jo pidemmän aikaa ja alan tunnistaa, milloin keskustelu on keinotekoista. Tunnistaminen on tosi vaikeaa ihmiselle, joka ei työskentele turvallisuuspolitiikan parissa.

Aiheesta puhuttiin Porissa SuomiAreenassa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.