Tutkija: Kaivospaikkakunnilla pelätään ympäristöhaittoja

Kaivostoiminnan elpyminen herättää meneillään olevan suomalaistutkimuksen mukaan kansalaisissa paitsi toiveita myös pelkoja.

Eniten pelätään sitä, miten paljon kaivos muuttaa maisemaa ja vaikuttaa alueen virkistys-, mökkeily- ja matkailukäyttöön.

Toisaalta kaivoksien toivotaan piristävän paikkakunnan elämää ja taloutta. Itä-Suomen yliopiston tutkija Tuija Mononen kertoo, että yleisin kaivostoimintaa puoltava peruste on kaivoksen työllistävä vaikutus.

Mononen muistuttaa, että on tärkeää miettiä sitäkin, kenet kaivos työllistää.

– Useimmiten kaivoksen työntekijät tulevat jostain muualta kuin kaivoksen alueelta. Selvitämme muun muassa sitä, mikä on muualta tulevien ”matkalaukkumainareiden” ja paikallisten osuus työvoimasta.

Suomessa oli vielä muutama vuosikymmen sitten kaivosyhteisöjä, joissa kaivostyöläiset asuivat perheineen. Nykyiset kaivokset ovat enimmäkseen ulkomaisessa omistuksessa, eikä samanlaisia kaivosyhdyskuntia enää synny.

– Meitä kiinnostaa tutkia sitä, miten paikalliset ottavat kaivostoimijat omaan kyläyhteisöönsä. Otetaanko heidät avosylin vastaan vai pidetäänkö heitä vain vieraina, jotka tulevat hyödyntämään kylän omia luonnonvaroja.

Mitäs sitten, kun kaivostoiminta loppuu?

Nykyiset kaivokset eivät tuo välttämättä työtä entiseen tapaan moniksi vuosikymmeniksi.

Kaivospaikkakunnalla aiheuttaakin epävarmuutta se, miten alueen elinvoimaisuus turvataan kaivostoiminnan päättymisen jälkeen.

– Kylän ihmiset ovat asuneet samalla paikalla kauan ja asuvat vielä sen jälkeenkin, kun kaivostoiminta loppuu. On kiinnostavaa miettiä, mitä sitten tapahtuu, kun kaivos lopettaa. Sitä ei nimittäin kauheasti mietitä tässä nousuhuumassa.

Uusi kaivoslakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Tutkijat ovat sitä mieltä, että lain tulisi luoda alalle toimivat puitteet.

– Kaivosyhtiöillä on nyt näytön paikka siinä, miten ne hoitavat vuorovaikutuksen ja ympäristöasiat paikallistasolla, Mononen tähdentää.

Suomalaisten kaivosyhteisöjen muutosta selvittävän tutkimuksen kohteena on kolme erityyppistä ja eri vaiheessa olevaa kaivosaluetta: Talvivaaran monimetallikaivos Sotkamossa, Pampalon kultakaivos Ilomantsissa ja Nunnalahden Vaaralammen vuolukivilouhos Juuassa. Lisäksi tutkitaan suhtautumista uraanin etsintään ja louhintaan. Suomen Akatemia rahoittama kaivostutkimus on valmis vuoden 2012 lopussa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.