Tutkija rokotelakialoitteesta: "Onko järkevää tehdä 1,5% vuoksi laki, joka saa karvat pystyyn kaikilta"

THL:n rokotetutkija Hanna Nohynekin mielestä kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) rokotelakialoite on ongelmallinen.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi eilen tiedotteessaan valmistelevansa aloitetta, jonka mukaan lapsilisän nostamisen edellytykseksi asetettaisiin sitoutuminen kansalliseen rokotusohjelmaan sekä säännöllisiin neuvolakäynteihin lapsen kouluikään saakka.

Kärnä kertoo tiedotteessaan valmistelevansa aloitetta, koska on huolestunut rokottamattomuuden yleistymisestä Suomessa. 

Pakottaminen lisäisi vain vastakkainasettelua

Kärnän mukaan lakialoite ei rajaisi vanhempien päätösvaltaa, mutta Terveyden- ja hyvinvoininlaitoksen rokotetutkija Hanna Nohynek puhuu lakialoitteesta termillä rokotepakko.

– Lääketieteen kokemus osoittaa, että pakko ei ole aina hyvästä. Minun aikanani ei ole koskaan ajateltu, että pakkorokottaminen olisi järkevää, se on yleensä lisännyt vastakkainasettelua, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan Australiassa on runsas vuosi sitten tehty asetus, jonka mukaan lapsilisien saannin edellytyksenä on lapsen rokottaminen kansalliseen ohjelmaan kuuluvilla rokotteilla. Nohynek ei kuitenkaan ole seurannut, miten hyvin asetus on onnistunut tavoitteessaan nostaa rokotuskattavuutta.

Ranskassa ja Yhdysvalloissa rokotus ehtona päivähoitoon pääsylle

– Toisaalta yksilön vapauksia liputtavassa Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa edellytys lapsen päivähoitoon, kouluun tai yliopistoon menemiselle on, että tiettyjen tarttuvien tautien kuten tuhka- ja vesirokon osalta rokotussuoja on kunnossa. Täydellistä pakkorokottamista ei näilläkään alueilla harjoiteta, kieltäytyä voi lääketieteellisistä tai maailmankatsomuksellisista syistä, Nohynek kertoo.

Suomessa taas on keskusteltu aiemmin terveydenhuollon henkilöstön pakkorokottamisesta.

– Siitä on keskusteltu, voidaanko terveydenhuollon henkilöstö pakkorokottaa influenssaa ja muita potilaille vaarallisia tauteja vastaan, mutta on myös tuotu voimakaasti ilmi, että niin ei olisi hyvä tehdä. Tällä hetkellä valmistelussa oleva tartuntatautilaki lähtee siitä, että rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, Nohynek kertoo.

Kokonaan rokottamattomien osuus pieni

Nohynek ei näe pakkorokotusta järkevänä vaihtoehtona myöskään sen takia, että lapsensa kokonaan rokottamatta jättävien osuus on hyvin pieni, puolitoista prosenttia.

–  Onko järkevää tehdä tuon 1,5 prosentin vuoksi laki, joka saa karvat pystyyn kaikilta, Nohynek toteaa.

Nohynek kuitenkin veikkaa, että Kärnä tarkoittaa lakialoitteellaan myös niitä perheitä, jotka ottavat osan rokotuksista, mutta samalla jättävät osan väliin.

Esimerkiksi influenssarokoteprosentti pikkulapsilla on 22 prosenttia ja ikäihmisillä vajaat 40 prosenttia. 

Eniten huolissaan ollaan tuhkarokkorokotuksesta.

– Jos sen kattavuus jää alle 95 prosentin, niin sitten on mahdollisuus epidemiaan ja rokotetut lapsetkin voivat saada sen lievänä. Tuhkarokolla on myös pitkäaikaisvaikutukset, siinä on harvinainen aivotulehduksen riski, joka voi vammauttaa lapsen.

– Kansanedustaja varmaan miettii näitä, nämä ovat tavallaan turhia ja ne voitaisiin estää. Olen samaa mieltä, että Suomeen ei pitäisi saada tällaisia tauteja, mutta keinoista täytyy keskustella.

Pakkorokotusten sijaan Nohynek lähtisi rakentamaan luottamusta.

– Tutkijana tiedän, mitä tuo pakon saneleminen on ollut. Siinä tulee helposti vastakkainasettelua ja saadaan enemmän vastustusta aikaiseksi kuin informaatiolla ja luottamusta rakentamalla. Vaikeaa kuvitella, että tällainen pakko sopisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.