Tutkija: Yhteiskunta jakaa äidit kahteen kastiin

Stakesin tutkijan mukaan kaikilla äideillä ei ole tasaveroisia valinnanmahdollisuuksia äitiyden ja työuran välillä.

Erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula sanoo, että suomalainen perusturvajärjestelmä tarjoaa äitiyden ja ansiotyön yhteensovittamiseen edellytykset, joita valtaosa maailman naisista voi vain kadehtia. Nykyjärjestelmä antaa lisää liikkumavaraa etenkin korkeasti koulutetuille äideille, joiden osaamiselle on kysyntää työmarkkinoilla. Nuorilla, vähän kouluja käyneillä äideillä tilanne on toinen.

- Nykyään naiset eivät ole enää yhtä riippuvaisia miehen tuloista ja päätösvallasta kuin ennen. Päivähoitojärjestelmä mahdollistaa työssäkäynnin, perhevapaat puolestaan tilapäisen poissaolon työelämästä, Lammi-Taskula sanoo.

Käytännössä nyky-yhteiskunta jakaa kuitenkin hänen mukaansa äidit "kahteen kerrokseen". Osa pystyy hyödyntämään järjestelmän tarjoamia joustomahdollisuuksia ja edistämään uraansa lapsensaannista huolimatta. Toisilla taas todelliset valinnanmahdollisuudet ovat vähäiset.

- Kotihoidon tuen olisi tarkoitus tarjota vaihtoehto päivähoitopalveluille. Todellisuudessa monelle toinen vaihtoehto olisi kuitenkin työttömyys tai paluu pätkätyökierteeseen. Jos tarjolla on vain lyhytaikaisia tai satunnaisia töitä, jotka nekin ovat usein rankkoja, ikäviä, likaisia ja perhe-elämään vaikeasti sovitettavia, alkaa kotiin jääminen varmasti kuulostaa houkuttelevalta mahdollisuudelta, Lammi-Taskula toteaa.

Vähemmän koulutetut äidit pysyvätkin yleensä kotona lasta hoitamassa pidempään kuin akateemisen koulutuksen saaneet kanssasisarensa. Pitkän perhevapaan aikana mahdollisuudet päästä kiinni työelämään saattavat kuitenkin heiketä entisestään.

- Usein nuorille naisille on tarjolla vain pätkätöitä juuri siksi, että heidän katsotaan olevan lasten takia epävarmaa työvoimaa, Lammi-Taskula huomauttaa.

Osittainen hoitovapaa ei käy kaikille

Kotihoidon tuen turvin äidin on mahdollista hoitaa lasta kotona aina siihen saakka, kunnes tämä täyttää kolme vuotta. Stakesin muutama vuosi sitten tekemä kysely paljastaa, että ne äidit, joilla on työsuhde voimassa tai uusi työpaikka tiedossa, pysyvät muita harvemmin kotona koko enimmäisajan. Sen sijaan he käyttävät useammin hyväkseen lakisääteisen mahdollisuuden tehdä osa-aikatöitä lapsen ollessa vielä pieni.

Osittainen hoitovapaa näyttääkin olevan vain vakinaisessa työsuhteessa olevien ylellisyys.

- Jos tarjolla on vain hyvin lyhyitä pätkätyösuhteita tai irtisanomisen uhka leijuu kaiken aikaa ilmassa, harva uskaltaa vaatia joustavampia työaikoja tai ehdottaa pomolle, että mitäpä jos räätälöitäisiin juuri minulle sopiva malli, Lammi-Taskula hymähtää.

Kaiken kaikkiaan osa-aikaisen hoitovapaan mahdollisuutta hyödynnetään Suomessa melko vähän. Tutkija arvelee tämän johtuvan ainakin osin siitä, että kokopäivätyön kulttuuri on meillä ylipäätään selvästi vahvempi kuin vaikkapa Ruotsissa, missä osa-aikaisesti organisoitu työ on tavallista.

Harva isä jää vanhempainvapaalle

Vaikka vanhemmuuden nykyistä tasaisemmasta jakamisesta on puhuttu paljon, harva mies tarttuu tilaisuuteen jäädä vanhempainvapaalle. Lammi-Taskulan mukaan mahdollisuuden hyödyntävät yleensä juuri niiden korkeasti koulutettujen naisten puolisot, joille järjestelmä jo muutenkin tarjoaa joustovaraa.

- Vaikka järjestelmän nimi on nykyään vanhempainvapaa, mielletään se kuitenkin yhä vahvasti äitien omaisuudeksi, josta isän voi olla vaikea päästä osalliseksi. Toisaalta äiteihin, jotka eivät käytä koko vanhempainvapaata itse, kohdistuu rankka moralisoiva paine. Ajatellaan, ettei nainen, joka jättää pienen vauvan muiden hoidettavaksi, voi olla hyvä äiti.

Perinteisesti on ajateltu, että on yksilöllinen valinta ja elämänarvokysymys, laitetaanko lapset päivähoitoon vai hoidetaanko heitä kotona.

- Tosiasiassa valinta on kuitenkin vahvasti sidoksissa työmarkkinoiden rakenteisiin ja taloudellisiin suhdanteisiin, Lammi-Taskula painottaa.

1990-lukua luotaavat tutkimukset osoittavat, että taloudellisen laskukauden tultua naisten asema työmarkkinoilla heikkeni selvästi. Aallonpohjalla käytiin vuosikymmenen puolivälissä, jolloin vain viidesosalla perhevapaalla olevista äideistä oli työsuhde, johon palata. Lammi-Taskulan mukaan ongelman ydin onkin, että perhepoliittinen järjestelmä rakentuu ajatukselle selvästi vakaammasta työsuhteesta eikä se siksi pysty huomioimaan nykyisiä epävarmuustekijöitä.

- Systeemiä ei kuitenkaan voida myöskään muuttaa kaiken aikaa, sillä ihmisten on pystyttävä suunnittelemaan elämäänsä jonkin järjestelmän varaan, hän huomauttaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.