Tutkijat tallentavat marjojen geenit tuleville jalostajille

Erikoistutkijan mukaan marjojen arvostus on kasvanut sitä enemmän, mitä enemmän niistä tiedetään. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi herukoitten syöminen estäisi syöpäsolujen kasvua ja jäykkäkouristuksen aiheuttaman bakteerin vaikutusta.

Tulevaisuuden kasvinjalostajat saattavat kaivata puutarhamarjoista ominaisuuksia, joita nyt ei osata arvostaa. Kahdeksan Itämeren maata on Suomen johdolla aloittanut yhteistyön herukoitten ja karviaisten geenivarojen säilyttämiseksi.

Noin miljoonan euron hankkeen mahdollistaa lisääntynyt tietämys, kertoo erikoistutkija Saila Karhu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).

- Kun marjakasveista pystytään erittelemään kymmeniä geenejä, ei lajikkeita tarvitse erotella pelkän ulkonäön ja maun perusteella.

Nelivuotinen tutkimus aloitettiin MTT:n aloitteesta. Euroopan unioni tukee hanketta taloudellisesti.

Aineistoa runsaasti

Yhteistyön osallistuvat Suomen lisäksi Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Viro.

Aluksi eri maitten tutkijat inventoivat omat aineistonsa, yhteensä noin 1000 kasvikantaa mustaherukasta, yli 500 karviaisesta sekä yli 300 puna- ja valkoherukkalajiketta.

Tarvitaan 15-20 tutkijan panos, jotta kaikista lajeista ja lajikkeista saadaan tietokannat. Ensin selvitetään systemaattisesti kasvin ja marjojen ulkonäkö sekä C-vitamiini- ja sokeripitoisuus. Työläs geenikartoitus tehdään kiinnostavimmasta osasta.

- Jo yksi geeni voi erottaa lajikkeen toisesta, Karhu muistuttaa. -Toisaalta vertailu paljastaa mahdolliset samanlaisuudet ja sukulaisuudet.

Karhun mukaan kukaan ei ole edes yrittänyt samaa Euroopassa. Samaan aikaan etelämpänä perehdytään mansikoihin ja vadelmiin Ranskan johdolla.

Hyvään säilöön

Kasvimateriaalin arvokkain osa, 10-15 prosenttia, pääsee herukoitten pohjoiseen ydinkokoelmaan. Päämääränä on geneettisesti laaja ja laadukas valikoima. Valinnassa painaa myös kulttuurihistoria.

Pohjoisten herukoitten arvo-ominaisuuksiksi tiedetään ainakin talven- ja hallankestävyys, myöhäinen kukinta ja lyhyt hedelmien kehitysaika.

Ydinkokoelman säilyminen varmistetaan hajauttamalla kasveja eri maitten pelloille. Laboratorioissa niitä säilytetään solukkoviljelmillä.

Kasvin palasia on opittu lisäksi säilyttämään syväjäädytettyinä, liki 200 asteen pakkasessa. Suomalaiset ja tanskalaiset tutkijat ovat kuuluneet kärkijoukkoon, kun ihmissiittiöiden säilytyksestä tuttua nestetyppimenetelmää on sovellettu kasvinjalostukseen.

- Siemenpankki ei tule kysymykseen, kun kyse on jalostetuista marjakasveista, Karhu muistuttaa.

Vaikuttavaa tietoa

Saila Karhun mukaan marjoja on alettu arvostaa sitä enemmän, mitä enemmän niistä tiedetään. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi herukoitten syöminen estäisi syöpäsolujen kasvua ja jäykkäkouristuksen aiheuttaman bakteerin vaikutusta.

- Marjoilla voi olla sellaisiakin ominaisuuksia, joita emme osaa vielä edes etsiä. Juuri ne saattavat sijaita geeneissä, jotka uhkaavat kadota tehoviljelyssä.

Tutkimustuloksilla lienee taloudellistakin merkitystä, sillä pohjoinen Eurooppa on maailman johtava herukantuotantoalue.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.