Tutkimus: Nokian vesikriisin tiedotus tökki

Nokian vesikriisistä tiedottaminen lähti jähmeästi käyntiin, ilmenee juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Tutkimus vahvistaa näin paikkakuntalaisten "mutu-tietoa" kriisistä. Nokialla ei myöskään ymmärretty asioissa kriisin vakavuutta.

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan Nokian vesikriisin viestinnässä käytettiin lopulta monia kanavia kuntalaisten varoittamiseksi, mutta eri viestintäkanavat otettiin käyttöön liian hitaasti.

- Onnistunut kriisijohtaminen vaatii viestintää kaikissa sen vaiheissa. Viestintää ja johtamista ei voi erottaa toisistaan. Tiedottajan rooli kriisin hetkellä on strateginen. Usein kuulee sanottavan, että tiedottaminen epäonnistui, mutta kriisin johtaminen onnistui, muta kyllä ne kietoutuvat toisiinsa. Kriisiä täytyy tietoisesti johtaa myös julkisuudessa, sanoo tutkimushankkeen tutkimusjohtaja, dosentti Hannele Seeck MTV:n uutisille.

Myös tilannekuvan hahmottaminen epäonnistui. Eli Nokialla ei ymmärretty toimia kriisin alussa sillä laajuudella ja tehokkuudella kuin olisi pitänyt. Varoitusjärjestelmät eivät toimineet eli esimerkiksi terveyskeskukseen tulleet soitot sairastuneista eivät hälyttäneet koko koneistoa.

Varoittamisessa ei hyödynnetty paikallisia verkostoja riittävän tehokkaasti. Esimerkiksi SPR:lla tai seurakunnan työntekijöillä olisi voinut olla jo kriisin alkuvaiheessa tietoa mm. vanhuksilta. Myös kaupungin omia työntekijöitä olisi voitu käyttää "viestinviejinä", jos heille olisi kerrottu kriisistä tarkemmin ja aikaisemmin.

- Kunnissa olisi katsottava demografisia kuvioita tarkasti. Yli 65-vuotiaille ei voi viestiä vain netin kautta, Seeck havainnoillistaa.

Nokialla viestintä rakennettiin myös vain suomen kielen varaan.

- Jos vettä ei voi juoda, se pitää kertoa monella kielellä. Alueella asuu myös mm. ruotsinkielisiä, dosentti Hannele Seeck muistuttaa.

Ensiapupuhelin tukossa

Myös kuntalaisille suunnattu ensiapupuhelin toimi heikosti. Terveyskeskuksen ensiavun numerossa pystyttiin vastaamaan vain 14 prosenttiin tulleista puheluista viime marraskuun lopusta maaliskuun puoleen väliin.

Tutkimuksen mukaan puhelinpalvelun riittävyys tulisi kriisitilanteissa aina tarkistaa ja organisoida puhelinpalveluun heti lisäkapasiteettia. Puhelinpalvelun toimimattomuus havaittiin jo tsunamin aikana. Viimeistään nyt tähän pitäisi kiinnittää huomiota, sillä puhelin on se ensimmäinen väline, jota käytetään, kun ihminen haluaa tietää, miten suojata itseään tai läheisiään.

Paikallismedia toimi viranomaisten korvaajana

Tutkimuksen mukaan paikallismedia oli kuntalaisille viranomaisia tärkeämmässä roolissa.

- Eritysesti Aamulehti korvasi viranomaisviestinnän kriisin akuuteissa vaiheissa. Lehti kutsui kuntalaiset keskustelutilaisuuteen, kun viranomaiset eivät sitä tehneet, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Salli Hakala.

Nokialla kyllä onnistuttiinkin tutkimuksen mukaan jossakin.

- Alueen yrityksille suunnattu viesintä toimi paremmin kuin yksityisille. Lisäksi vedenjakelu organisoitiin myös nopeasti, tutkimusjohtaja Seeck muistuttaa.

Nokian vesikriisin kriisijohtamista tutkittiin Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n ja Työterveyslaitoksen yhteisessä Kriisit ja viestintä -tutkimushankkeessa loppuvuoden 2007 ja kevään 2008 ajan.

Kyseessä oli ensimmäinen laaja tutkimus Nokian vesikriisistä.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.