Tutkimus: Sotalapsien lähettäminen Ruotsiin oli erehdys

Sotalapsien lähettäminen Ruotsiin oli tutkimuksen mukaan laajakantoinen poliittinen erehdys. Suomalaisten tavoitteena oli, että kaikki siirretyt lapset palaisivat jälleenrakentamaan kotimaataan. Ruotsiin jäi kuitenkin lopullisesti useita tuhansia suomalaisia.

Siirrot herättivät Suomessa kriittisiä äänenpainoja varsinkin jatkosodan aikana, mutta arvostelijoiden puheita sensuroitiin. Sensuuriin joutui jopa kansanedustajien puheenvuoroja, kertoo valtiotieteiden maisteri Pertti Kavén.

Helsingin yliopiston väitöskirja tarkastelee poliittisia tekijöitä lasten siirroissa sotien aikana ja niiden jälkeen.

Sotien aikana Ruotsiin lähetettiin noin 80 000 suomalaislasta. Heistä uuteen kotimaahan jäi adoptio- tai kasvattisopimusten perusteella talvisodan jälkeen tuhatkunta ja jatkosodan jälkeen noin 7 100.

- Suomen valtion kannalta katsoen se menetti enemmän kuin sai. Lasten siirroille asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, ja syynä siihen olivat silloiset käsitykset lapsesta. Emotionaaliset seikat olivat aivan toisarvoisia taloudellisten ja fyysisten seikkojen, kuten ravinnon rinnalla, Kavén sanoo.

Kavénin mukaan Ruotsiin lähetetyt sotalapset olivat pelinappuloita, joita käytettiin poliittisiin tarkoituksiin niin sotavuosina kuin sodan jälkeenkin.

Kielteisestä suhtautumisesta ei kerrottu

Idean suomalaislasten siirrosta keksivät Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler ja hänen vaimonsa Maja Sandler. He ajattelivat, että suomalaislasten lähettäminen turvaan olisi osa Suomen humanitaarista auttamista. Sandler tunnettiin suurena Suomen ystävänä.

- Lasten siirto sopi hyvin myös pääministeri Per Albin Hanssonin puuttumattomuuspolitiikkaan, sillä se vähensi häneen kohdistuneita poliittisia paineita. Hän kuitenkin teki jotakin Suomen hyväksi ottamalla valtiovallan suojelukseen lasten siirtotoiminnan rahoittamisen ruotsalaisen yhteiskunnan varoin.

Talvisodan alussa virallinen Suomi suhtautui siirtoihin kielteisesti, mutta Kavénin mukaan poliittiset voimat edesauttoivat siirtojen aloittamista.

- Tukholmassa vaikuttanut v.a. asiainhoitaja Eljas Erkko ei nimittäin koskaan kertonut ruotsalaisille virallisen Suomen kielteistä päätöstä, vaan ohjasi lasten siirtoja kannattaneet ruotsalaiset avustushenkilöt Mikkeliin marsalkka Mannerheimin puheille.

Mannerheimin lisäksi siirtoja kannattivat sosiaaliministeri K.A. Fagerholm ja sisäministeri Ernst von Born. Sen sijaan evakuoinneista vastannut maatalousministeri Juho Koivisto ohitettiin kokonaan.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.