Tuulivoimabuumi tulossa Suomeenkin

Tuulivoimabuumin odotetaan alkavan Suomessa nyt, kun tuulivoiman syöttötariffi eli takuuhinta on otettu käyttöön. Viime viikolla voimaan tullut laki takaa tuulivoiman rakentajille 83,5 euron hinnan megawattitunnilta.

- Hankkeita on valmisteilla paljon, vähintään 3000 megawattituntia maalle ja saman verran merelle. Takuuhinta ei kuitenkaan riitä merituulihankkeille, koska merelle rakentaminen on maata kalliimpaa, sanoo VTT:n tutkimuskoordinaattori Hannele Holttinen.

Suomen tavoitteena on kaksitoistakertaistaa tuulivoiman tuotanto 10 vuodessa. Se tarkoittaisi 2 500 megawattia ja noin 1000 tuulimyllyä. Vuonna 2020 Suomen sähköstä aiotaan tuottaa tuulella kuusi prosenttia.

Maailmalla kasvu on huomattavasti nopeampaa. Eniten tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä Kiinassa, mutta myös Euroopassa kasvu on voimakasta. Esimerkiksi Tanskassa tuotetaan jo nyt viidesosa sähköstä tuulivoimalla, Portugalissa ja Espanjassa noin 15 prosenttia. EU:n tavoite on, että 14 prosenttia sähköstä tuotettaisiin tuulivoimalla vuonna 2020.

Myllyjä nousee sisämaahan

Tähän mennessä tuulivoimaa on Suomessa rakennettu enimmäkseen Perämerelle ja Länsirannikolle. Seuraavaksi myllyjä alkaa nousta sisämaahan. Kaikki suunnitellut hankkeet tuskin toteutuvat, koska vastustusta riittää. Esimerkiksi monet mökkiläiset eivät halua tuulimyllyjä naapureikseen. Tuulimyllyjen meluhaitat myös pelottavat monia. Tekniikan kehittyminen voi kuitenkin tuoda tähän helpotusta.

- Näihin haittoihin voidaan puuttua. Esimerkiksi siipien muotoilu ja kulmien säätäminen helpottavat meluongelmia. Jotta ongelmat voidaan ratkaista, pitää tuntea tarkasti, miten melu leviää, arvioi VTT:n asiakaspäällikkö Esa Peltola.

- Yleensä eniten vastustetaan alueen ensimmäisiä tuulivoimaloita. Sen jälkeen rakentaminen on helpompaa, uskoo Hannele Holttinen.

Suomalaisyrityksille miljardimarkkinat

Tuulivoiman maailmanmarkkinat kasvavat yli 30 prosentin vuosivauhtia. Tuulivoimainvestoinnit ovat nyt 50 miljardia euroa vuodessa ja niiden arvioidaan kaksinkertaistuvan viidessä vuodessa. Suomikin toivoo hyötyvänsä alan kasvusta. Suomalaisyritysten markkinaosuus on tällä hetkellä kolmen prosentin luokkaa ja mahdollisuudet osuuden kasvattamiseen ovat hyvät.

- Meillä on markkinat lähellä eli Itämeri ja Pohjanmeri. Suomi voi myös hyötyä arktisesta tuulivoimaosaamisesta. Esimerkiksi VTT:n kehittämä ratkaisu tuulivoimaloiden lapojen jäätymisen estämiseksi on alan edelläkävijä, huomauttaa Esa Peltola.

- Jos panostettaisiin kotimarkkinoihin ja teknologian kehittämiseen, alalla olisi suuret kasvumahdollisuudet. Tästä voisi tulla meille uusi kasvuala. Meillä olisi jo olemassa hyvää merirakennusosaamista, mutta kotimarkkinat pitäisi saada kuntoon, jotta pääsy kansainvälisille markkinoille helpottuisi, sanoo Hannele Holttinen.

Japanin tuulivoimalat kestivät

VTT:n tutkijat eivät halua ottaa kantaa siihen, lisäävätkö Japanin tapahtumat tuulivoiman suosiota.

- Saksassa tästä on keskusteltu, mutta siellä on muutenkin mittavia suunnitelmia uusiutuvan energian lisäämiseksi. Sen verran kuitenkin voin sanoa, että kaikki Japanin tuulivoimalat selvisivät ehjinä järistyksestä ja tsunamista. Esimerkiksi yksi iso rannikon tuulipuisto kesti viiden metrin korkuisen tsunamin, kertoo Hannele Holttinen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.