Tympiikö yt-rumba? Näillä aloilla riittää töitä

Kuluva vuosi on ollut yt-neuvotteluiden suhteen synkkä. SAK:n keräämien tietojen mukaan tänä vuonna on irtisanottu jo 12 500 työntekijää. Viimeksi tänään TeliaSonera ilmoitti vähentävänsä väkeä. SAK:n yt-listauksesta tuntuukin löytyvän yrityksiä lähes kaikilta aloilta. Mutta on myös niitä aloja, joita yt-neuvottelut eivät koske.

– Sosiaali- ja terveysala on sellainen, jolla tarvitaan aina työntekijöitä, sanoo opetusministeriön neuvotteleva virkamies Ville Heinonen.

Samoilla linjoilla on SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen.

– Hoiva-alalla on varmasti tulevaisuudessa työpaikkoja. Kaikki osoittimet kertovat siitä, että tulee hoivapula.

Ja totta tosiaan, sosiaali- ja terveysalan yrityksiä löytyy yt-listalta vain muutama. Esimerkiksi Esperi sairaankuljetuksen yt:eiden taustalta löytyy Kymenlaakson palvelusopimuksen päättyminen. Yksityinen lääkäriasema Mehiläinen puolestaan kertoi lähteneensä yt-neuvotteluihin menetettyään tärkeitä asiakkaita. Asiakkiden menetyksen taustalla saattoi olla tieto siitä, ettei Mehiläinen ole maksanut juurikaan yhteisöveroja Suomeen.

Sosiaalityöntekijöistä ja opettajista pulaa

Terveysalan ammattilaisten lisäksi myös ensimmäisen ja toisen asteen opettajille, lastentarhanopettajille ja sosiaalityöntekijöille riittänee tulevaisuudessakin töitä. Tänä vuonna yt-neuvotteluita käydään kyllä ammattikorkeakouluissa ja koulutuskuntayhtymissä, mutta perusopetusta ne eivät koske.

Korhosella ja Heinosella on molemmilla luottamusta siihen, että myös erityyppisillä palvelualoilla sekä myynnin ja kaupan alla riittää töitä tulevaisuudessa. Opetusministeriön Heinonen nostaa erityisesti esille puhdistuspuolen.

– Siivousalalle on vaikea houkutella nuoria, vaikka kysyntää olisi.

Korhonen luottaa myös elintarviketuotantoon, erityisesti lähiruokaan.

– Ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita eettisestä kulutuksesta ja lähipalveluista, joten uskon, että niillä aloilla riittää töitä

Teollisuus ja energia-ala uuteen nousuun

Korhonen ja Heinonen mainitsevat molemmat energiateollisuuden tulevaisuuden alana. Korhonen nostaa sen lisäksi esille myös pienteollisuuden palaamisen.

– Kun rakennetaan EU:n uutta ohjelmakautta, se mihin satsataan, ovat uudet energiamuodot ja elektroniikkateollisuus, kuten älykkäät koneet. Vielä mitään suurta läpimurtoa ei ole tullut, mutta siellä on selvästi jotain muhimassa.

Heinonen puolestaan mainitsee logistiikka- ja kuljetusalan, vaikka sen tulevaisuus ei juuri nyt kovin ruusuiselta näytäkään.

– Meidän ennakointijänne on vuoteen 2025, ja olemme yrittäneet puhdistaa siitä suhdannevaihtelut. Vaikka nyt on irtisanomisia, uskomme, että tulevaisuudessa tilanne on toinen. Toki vientiteollisuus on epävarmempi kuin sosiaali- ja terveysala, sillä se riippuu niin paljon suhdanteista, Heinonen sanoo.

Toinen suhdanneherkkä ala, jonka tulevaisuuteen Korhonen kuitenkin uskoo, on rakentaminen.

– Erityisesti energiatehokas rakentaminen on Suomen vahvuus

Maailma muuttuu nopeasti

Korhonen ja Heinonen korostavat, että kovin pysyviä ennusteita on vaikea antaa, sillä maailma muuttuu vauhdilla. Niinpä myös koulutusvalintoja pohtivan nuoren kannattaa ensisijaisesti miettiä omaa motivaatiotaan. Toki joitakin vinkkejä ammatinvalintaan löytyy.

– Suosittelisin, paitsi yleissivistäviä opintoja, niin myös kaksoistutkintoa, sillä se on oikein vankka pohja, jos sen jaksaa tehdä. Yksittäisistä aloista nostaisin esille metallin, hoivan ja elintarvikkeet, Korhonen listaa.

– Työllisyyden kannalta nämä sosiaali- ja terveys sekä kuljetus- ja logistiikka-alan koulutukset. Ne on kohtalaisen varmoja, vaikka täysin varmaa ei ole missään, Heinonen summaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.