Työmatkailu Helsinkiin halvempaa kuin perheasunnon osto

Tutkijat suosittelevat työmatkapendelöinnin tukemista liikenneyhteyksien parantamisella, lounassetelin kaltaisella työmatkasetelillä ja työllistämisbonuksilla.

Työttömän ei useinkaan kannata muuttaa pääkaupunkiseudulle töihin. Perheellinen keskipalkkainen hyötyy työllistymisestään keskimäärin 200 euron luokkaa. Yksinasuvan työttömän nettotulot nousevat noin 700 eurolla, jos hän työllistyy Helsingin seudulla 2600 euron kuukausipalkalla.

Tulokset ovat peräisin Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) tuoreesta raportista. Sosiaalietuuksien heikentyminen ja pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus aiheuttavat sen, että tulojen nousu on keskimäärin 10 prosenttia eli muutamia satoja euroja.

Työn perässä muuttamista estää myös matkustamisen kalleus. Pitkien työmatkojen tekeminen kotipaikkakunnalta on silti perheellisille kannattavampaa.

Sekään ei juuri lisää tuloja. Kahden lapsen nelihenkisen perheen tapauksessa pendelöinti oman seutukunnan ulkopuolelle nostaa kotitalouden käytettävissä olevia tuloja vain muutamilla sadoilla euroilla, jos palkka jää alle 3000 euron.

Valtioneuvoston kanslian ja talousneuvoston teettämän tutkimuksen ovat tehneet PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm, tutkimusjohtaja Raija Volk ja tutkija Satu Nivalainen.

Työllistämisbonus vähentäisi tuloloukkuja

Tutkijat neuvovat työllisyyttä ja työvoimapulaa ratkovia pohtimaan pendelöinnin helpottamista. Nyt pitkiä työmatkoja asuinpaikkakunnalta töihin harrastavat teollisuuden ja rakennusalan miehet.

Koska muuttamiseen vaikuttaminen on vaikeaa, tutkijat suosittelevat tällaisen pendelöinnin tukemista liikenneyhteyksien parantamisella, lounassetelin kaltaisella työmatkasetelillä ja työllistämisbonuksilla. Määräajaksi myönnettävä työllistämisbonus tasaisi sosiaalietuuksien leikkauksia.

Muuttamista tulisi helpottaa paitsi asuntorakentamisen lisäämisellä, myös nykyistä korkeammilla muuttoavustuksilla ja verovähennyksillä.

Asumistuen tuloleikkuri heikentää muuttohaluja. Enimmillään Helsingissä vuokralla asuva saa tukea suhteessa asumiskustannuksiin noin 20 prosenttia vähemmän kuin muissa kaupungeissa. Tukijärjestelmäkin on hyvin monimutkainen.

Tutkijat kehottavat ottamaan esimerkkejä muista maista.

Vuoden aikana seutukuntaa muuttaa 3-4 prosenttia työikäisestä väestöstä. Yli seitsemän prosenttia käy töissä seutukuntansa ulkopuolella.

Pendelöinneistä noin 45 ja muutoista 55 prosenttia liittyy pääkaupunkiseutuun.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.