Mainos

Työttömyyskorvauksen menettäneistä suuri osa nuoria

Huomattavan suuri osa viime vuonna työttömyysetuuden menettäneistä oli alle 25-vuotiaita nuoria.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2012 karenssilausunnon sai noin 76 000 henkilöä. Runsaat 30 000 heistä oli alle 25-vuotiaita työnhakijoita. Alle 25-vuotiaista, reilusta 113 000 työttömästä työnhakijasta lähes 30 prosenttia sai karenssilausunnon.

Noin puolet nuorten karensseista johtui siitä, ettei ammatillista koulutusta vailla ollut nuori ollut hakenut ammatilliseen koulutukseen.

Osastopäällikkö Mikko Vatka Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksesta korostaa, että kyse ei ole ainoastaan nuorista, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Piikki nuorten saamissa karenssipäätöksissä johtuu Vatkan mukaan lukuisista eri syistä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi vanhemmilla ikäryhmillä velvoitetta toisen asteen koulutukseen hakemiseen ei ole.

– Jos vastaava velvoite olisi muilla ikäryhmillä, niin todennäköisesti heidänkin kohdallaan luvut olisivat korkeammat, Vatka sanoo.

Harva 15-vuotias tietää tulevaisuuden urastaan

Vatkan mukaan useilla karenssilausunnon saaneella nuorella on taustalla opintojen keskeyttäminen.

– Aika monella nuorilla on sellainen tilanne, että he ovat hakeneet tietylle alalle ja todenneet pian, ettei kyseinen ala olekaan se, missä haluaa jatkaa.

Yleissä tiedossa on myös se, että kun peruskoulun päättävät nuoret valitsevat omaa alaa, eivät he tee päätöstään kovinkaan vahvoilla tiedoilla.

– Onhan se haastavaa, että käytännössä 15-vuotiaana tulisi valita aika pitkälle sitä omaa tulevaisuuden uraa. Tämä on ikä, jossa oma aikuistuminen on vasta ihan aluillaan. Aika harva peruskoulun päättävä on kovin hyvin selvillä siitä, mikä se oma ala on. Osittain esimerkiksi lukion suosio perustuu siihen, että se antaa lisäaikaa kasvamiseen ja omasta urasta päättämiseen.

Vatkan mielestä nuorten valmistamista tulevaan ammattiin tai koulutukseen pitäisi tehostaa selvästi peruskoulun viimeisillä luokilla.

– Opinto-ohjauksen kehittämiseen peruskoulun lopussa ei ole juurikaan laitettu resursseja. Onneksi pikkuhiljaa on herätty siihen, että tähän tarvitaan uusia malleja, sanoo Vatka.

Vatkan mukaan peruskouluikäisten opinto-ohjaus luokkahuoneessa ei ole kaikkein tehokkain tapa valmistaa nuoria tulevaan.

– Eri ammatteihin tutustumisen pitäisi tapahtua luontevalla tavalla koko peruskoulun viimeisten vuosien ajan. Kaikista tehokkain keino nuorille on yksilöllinen ohjaaminen, joka edellyttää että heitä kuullaan ja että heidän tunnetaan riittävän hyvin.

Toisen asteen koulutuspaikkoja liian vähän

Myös toisen asteen koulutuksen tarjontaan tulisi Vatkan mukaan panostaa enemmän.

– Syksyisin alkaviin koulutuksiin on huomattavasti laajempi tarjonta kuin tammikuussa alkaviin koulutuksiin. Tästä seuraa se, että monille niitä mieleisiä aloja ei yksinkertaisesti ole tarjollakaan. Meillä olisi myös selvästi kehittämisen varaa siinä, että toisen asteen koulutuspaikkoja lisättäisiin erityisesti kasvavilla alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla. Näitä paikkoja aivan liian vähän, toteaa Vatka

Vaikka nuorten syrjäytyneisyys on jatkuvasti tapetilla, korostaa Vatka, että suurin osa suomalaisista nuorista voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

– Eivät ole laiskoja, vaan valtaosa toimii erittäin tavoitteellisesti.

(MTV3)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.