Työuupumus merkittävä syy sairauspoissaoloihin: "Työpaikoilla ei uskalleta puhua väsymyksestä"

Työntekijän uupuminen on useilla työpaikoilla aihe, josta ei voida puhua.

– Ei uskalleta puhua siitä, että on väsymystä, stressiä ja tarvitsisi toisen tyyppisiä työtehtäviä tai työskentelytapoja, koska pelätään, että silloin näytetään heikolta, arvioi Huomenta Suomessa vieraana ollut, terveysalan yrittäjä ja henkisestä romahduksesta kirjoittanut Nora Rosendahl.

Rosendahl huomauttaa, että useiden ulkomaisten tutkimusten mukaan jopa 60-90 prosenttia lääkärikäynneistä liittyy työperäisiin syihin. Samaan yhtyy myös Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mikael Sallinen.

– Jos katsotaan sairauspoissaoloja tai lääkärikäyntejä, niin stressitekijät ja mielenterveyssyyt ovat kolmen kärjessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja flunssan kanssa. On hyvä asia, että apua haetaan, mutta voidaan ajatella, että ensisijainen asia olisi laittaa asiat työpaikalla kuntoon, Sallinen toteaa.

Voi kehittyä jopa vuosien ajan

Burn outissa eli loppuunpalamisessa on kyse pitkittyneestä työperäisestä stressireaktiosta. Työstressi voi kehittyä kuukausien, jopa vuosien ajan. Sallisen mukaan sille on tyypillistä työn korkeat vaatimukset ja se, että uupunut työntekijä on tunnollinen.

– Siihen liittyy voimakas väsymys, joka ei mene nukkumisella ja lepäämisellä ohi. Saattaa myös kehittyä välinpitämättömyyttä ja kyynisyyttä sitä työtä kohtaan, Sallinen sanoo.

Taloustilanne lisännyt epävarmuutta

Asiantuntijoiden mukaan työstressiä lisäävät niin työn vaatimustason nousu, maailmantaloudellisesti huono tilanne sekä digitaalisuus, jonka myötä ihmiset ovat aina tavoitettavissa.

– Ihmisillä on nykyisessä työelämässä paljos kognitiivista työtaakkaa monista eri syistä ja se näkyy erityisesti nuorissa. Esimerkiksi digitaalisten laitteiden myötä olemme tavoitettavissa sekä työn jälkeen että lomalla. Maailmantalouden heikko tilanne on lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.

– Lisäksi nuoret viettävät nykyään lyhyempiä aikoja samassa työpaikassa. Jos ollaan 2-3 vuotta yhdessä työpaikassa, niin koettu työtaakka on paljon korkeampi kuin esimerkiksi tilanteessa, jossa samassa työpaikassa ollaan 5 tai 10 vuotta, Rosendahl kertoo.

Yksi vaikeus on myös se, että työnteko on entistä enemmän itseohjautuvaa.

– Eli ihminen määrittelee entistä enemmän sen, mitä hän tekee, milloin ja kuinka paljon. Tämä on uusi asia meille. Olemme tottuneet siihen, että työ tulee ehkä annettuna ja nyt se pitää jokaisen luoda. Tässä ehkä oman elämän kokonaishallinta on se asia, joka pitäisi olla hyvällä tolalla, jotta niitä hyviä valintoja voitaisiin tehdä.

– Nuorten olisi hyvä oppia näitä taitoja jo ennen työelämään menemistä, esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa, Sallinen sanoo.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.