Työväen- ja kansalaisopistojen toiminnasta uhanalaista aikuisopiskelua

Suomalaisten harrastusmahdollisuudet rajoittuvat, kun kunnat säästävät vapaan sivistystoimen määrärahoistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työväen- ja kansalaisopistoissa tarjotaan opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia entistä harvemmille.

Joissain kunnissa säästöt uhkaavat koko opiston elämää, vaikka kyseessä, etenkin pikkupaikkakunnilla, on alueen ainoa sivistys- ja kulttuuripalvelujen tarjoaja.

Helsingin työväenopistossa harrastaa ja opiskelee 20 000 kaupunkilaista. Kaupungin ja valtion tukemalle harrastustoiminnalle riittäisi kysyntää enemmänkin. Esimerkiksi tänä syksynä noin 10 000 opinhaluista jäi vaille paikkaa ja tilanne vain pahenee kevätlukukaudelle mentäessä.

- No se tarkoittaa kun meillä tänä vuonna on opettusta noin hieman yli 100 000 tuntia, niin meillä on ensi vuonna opetusta 95 000 tuntia, kertoo johtava rehtori Risto Kuosmanen Helsingin työväenopistosta.

Helsingissä tilanne on vielä hyvä verrattuna muuhun Suomeen. Maassa on yli 250 työväen- ja kansalaisopistoa, joissa harrastaa yli 650 000 aikuista. Monet kunnat ovat joutuneet supistamaan opistojen tarjontaa rahapulan vuoksi.

- Jos joudutaan rinnakkain panemaan terveydenhoito tai tällainen ennaltaehkäisevä ihmisen hyvinvointi, niin kansalaisopisto on silloin tiukoilla, muistuttaa toiminnanjohtaja Eeva-Inkeri Sirelius Kansalais- ja työväenopistojen liitosta.

Tiukka linja johtaa helposti kierteeseen, sillä valtionosuudet lasketaan edellisen vuoden kulujen mukaan. Näin ollen kunnan on hankala palauttaa toimintaa entiselleen vaikka sivistystahtoa päättäjiltä myöhemmin löytyisikin. Tällaisessa kierteessä on joka kymmenes kunta.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.