Työvoima ja työpaikat eivät kohtaa

Viime vuonna Uudenmaan ely-keskuksen alueella oli selvästi enemmän vapaita työpaikkoja kuin työttömiä työnhakijoita. Pohjois-Karjalan elyn alueella avointa työpaikkaa kohti oli yli kaksi työtöntä työnhakijaa, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista.

Joillain aloilla myös maakunnat porskuttavat: Etelä-Pohjanmaalla oli viime vuonna yli 300 kertaa helpompi löytää matkailualan töitä kuin Hämeessä ja 40 kertaa helpompi löytää elintarvikealan töitä kuin Lapissa.

Alueiden erot heijastuvat myös sosiaali- ja terveysalan työtilanteeseen. Esimerkiksi Keski-Suomessa lastenhoidon työpaikkaa kohti oli kahdeksan kertaa enemmän työttömiä kuin Uudellamaalla.

Kaikkein vaikein tilanne on pohjoispohjalaisilla ompelualan ammattilaisilla. Yhtä vapaata työpaikkaa kohti oli viime vuonna yli kuusikymmentä työtöntä.

Yritykset odottavat ihmisten liikkuvan

Yleensä yritykset odottavat ihmisten liikkuvan, sanoo taloustieteen professori Hannu Tervo.

Pohjois-Karjalassa on paljon vapaata, osaavaa työvoimaa ja halpoja tontteja - silti yritykset karkaavat kalliille pääkaupunkiseudulle.

– Ison firman on helppo laittaa pois toimipisteitään täältä kaukaa, sanoo johtaja Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Vesakoivun mukaan vastentahtoisuudesta lähteä kertoo se, että kun maakuntaan avautuu houkutteleva työpaikka, siihen hakee usein paluumuuttajia.

– Haluaisin, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä elinpiiristään, professori Tervo sanoo.

Lähtökynnystä nostaa Tervon mukaan etenkin asumisen hintaero. Myymällä talon pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ei yleensä saa hääviä asuntoa pääkaupunkiseudulta.

Pienetkään kaupungit eivät pärjää

Tervon mukaan alueet ajautuvat helposti kierteeseen: työpaikkoja syntyy sinne, missä niitä jo ennestään on.

– Yritysten alueellinen keskittyminen johtaa parempiin tuloksiin. Silloin alueella on alihankintateollisuutta ja toimintaa tukevia aloja lähellä.

Tervo uskoo, että vauhti käy yhä kovemmaksi.

– Yksi kehitysnäkymä on, että tulevaisuudessa yhä enemmän keskittyy pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Lappeenrannan ympärille. Pienemmät kaupungitkaan eivät tulevaisuudessa pärjää kovin vahvasti.

Valtion alueellistamistahti hiipui

Julkishallinnon työpaikoista tuhansia muutti pääkaupunkiseudulta muualle vuosina 2001-2011, mutta sen jälkeen tahti on hiipunut. Valtiovarainministeriön mukaan viime vuonna aloitettiin suunnilleen sadan työpaikan alueellistaminen, kun vielä vuonna 2006 määrä oli yli tuhat.

Vuoden 2011 jälkeen muun muassa ulkoministeriön sähköinen viisuminkäsittely on sijoitettu Kouvolaan ja Suomen metsäkeskuksen keskusyksikkö Lahteen.

Reijo Vesakoivun mielestä Pohjois-Karjalaan mahtuu lisää julkishallinnon töitä. Suurin toivo on kuitenkin turismissa sekä bio- ja metsäteollisuudessa. Hän uskoo, että kunhan oppilaitokset saadaan pidettyä maakunnassa, osaaminen tuo lopulta työpaikkoja.

– Ei tämä mikään auringonlaskun paikka ole.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.