Tytöt kaipaavat tietoa murrosiästä

Murrosikään tulevien tyttöjen on vaikea saada asiallista, tunkeilematonta informaatiota ruumiissaan tapahtuvista muutoksista, toteaa sosiologi Elina Oinas. Oinas on väitöstutkimuksessaan selvittänyt teini-ikäisten tyttöjen suhdetta ruumiiseensa ja heräävään seksuaalisuuteensa tutkimalla naisten- ja nuortenlehtien lääkäripalstojen kysymyksiä ja seuraamalla 1970-80 -luvuilla nuoruuttaan eläneiden naisten muisteluryhmän keskustelua.

Nuorten tyttöjen lähettämistä kysymyksistä puolet käsittelee kuukautisiin liittyviä asioita eikä varsinaisia terveysongelmia. -Kysymyksistä käy ilmi, että tytöt kaipaavat asiallista faktatietoa ruumiinsa toiminnasta. Tyttöjä vaivaa usein epävarmuus omasta ruumiista, ja he haluavat kuulla, että toimivat normaalisti, Oinas kertoo. Äitien kanssa sukupuoliasioista ei puhuta; siitä vaivaantuvat sekä äidit että tyttäret. Oinas arvioi, ettei se kuulu suomalaiseen kulttuuriin.

Tietoa kaivattaisiin puolueettomista lähteistä kuten kouluopetuksesta tai esitteistä. Oinaan mukaan olisi myös hyvä, jos ruumiin muutoksista puhuttaisiin jo ennen kuin ne ovat tytölle ajankohtaisia. Siten siirtyminen lapsuudesta osittaiseen aikuisuuteen ei pääse yllättämään ikään kuin liian aikaisin. -Kannattaisi kuunnella tyttöjen omia näkemyksiä, millaista tietoa he tarvitsevat, ja pyrkiä tarjoamaan sellaista. Tiedon tuputtaminen aikuisten lähtökohdista ei toimi.

Vanhanaikaiset mallit

Tyttöjä hämmentävät myös seksuaalisuudesta tarjotut mallit. Oinaan mukaan nuorten tyttöjen seksuaalisuudesta puhutaan edelleen Suomessa moralisoiden ja vanhahtavasti. Tytöille on hyvin vähän muita malleja kuin suojeltavan objektin osa poikien aktiivisen halun kohteena. -Haastattelemani naiset eivät kokeneet nuorina seksuaalisuutta itselleen kuuluvaksi. Luokan kovikset saattoivat olla poikien kanssa, mutta kiltille tytölle seksuaalisuuden ei koettu sopivan, eikä seksuaaliasioista juuri puhuttu. Ei ole olemassa fiksun tytön mallia, jolla seksuaalisuuden voisi ottaa omakseen, Oinas luonnehtii.

Tytöt kokevat harvoin ylpeyttä kasvamisestaan. Aikuiseksi tuleminen ja itsensä normaaliksi kokeminen ilahduttavat, mutta naiseuden mallit, äitiys ja seksuaalisuus, eivät houkuta. Ajatus seksuaalisesta minuudesta pysyykin monilla hämäränä aikuiseksi asti. Elina Oinas näkee taustalla suomalaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan sukupuolineutraaliuden, joka ei rohkaise tutkimaan omaa seksuaalista minää. -Julkisuudessa voisi pohtia enemmän ristiriitaa populaarikulttuurin tarjoaman kuvan naisesta seksuaalisena objektina ja toisaalta naisten kokeman todellisen seksuaalisuuden välillä. Asia on ajankohtainen sekä nuorille että jo aikuistuneille naisille.

Elina Oinaksen väitöskirja Making Sense of the Teenage Body - Sociological Perspectives on Girls' Changing Bodies, and Knowledge tarkastetaan Åbo Akademissa tänään.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.