Tyttöjen ympärileikkauksia ehkä myös Suomessa – "Täysin perusteeton perinne"

Tyttöjen ympärileikkaus uhkaa jopa kahta miljoonaa tyttöä maailmanlaajuisesti, ja koskettaa myös monia Suomessa asuvia tyttöjä ja naisia, sanoo professori Helena Ranta MTV Uutisten haastattelussa.

 – Se mikä on tärkeää, on tieto siitä, että toimenpiteen jälkeen on mahdollista tehdä kirurginen korjausleikkaus. Ja käsittääkseni siihen meillä on Suomessa valmius.

Asian parissa muun muassa Afrikassa työskennellyt professori Helena Ranta haluaa heti haastattelun aluksi tietää, puhutaanko tyttöjen ympärileikkauksesta sen "miedommalla määritelmällä" vai sen oikealla nimellä.

– Tyttöjen ympärileikkaus on oikeasti harhaanjohtava nimitys. Se tuo mieleen poikien ympärileikkauksen, vaikka näillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ne ovat aivan erilaisia operaatioita. Kyse on todellisuudessa sukuelinten silpomisesta.

Rannan mukaan aihe on valitettavan ajankohtainen edelleen.

– Kyseessähän on täysin perusteeton perinne. Mutta se on noussut esille nyt senkin myötä, että meille on tullut nyt aika paljon turvapaikanhakijoita maista, joissa sukuelinten silpominen on edelleen yleinen käytäntö, jota noudatetaan. Tietysti myös meidän on siksi oltava tietoisia siitä, että on mahdollista, että meilläkin niitä toimenpiteitä tehdään tai että tyttöjä lähetetään ulkomaille silvottavaksi.
 
– Ymmärtääkseni tästä asiasta ollaan tietoisia ihan viranomaistasolla ja tilannetta seurataan. Suojelupoliisi olisi oikea taho vastaamaan kysymykseen Suomen osalta.

Osa Afrikan hallinnoista irtisanoutuu perinteestä

Ranta on työskennellyt aiheen parissa vastikään Eritreassa. Hän kuvailee kokemusta positiivisemmaksi kuin ennakkoon oli pelännyt.

– Tyttöjen sukuelinten silpominen on ollut Eritreassakin yleistä, mutta olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten selvästi siitä irtisanouduttiin hallinnon puolelta. Myös delegaatiomme YK-järjestöiltä saama informaatio osoitti, että siellä selvästi taistellaan tätä käytäntöä vastaan. Mitä ilmeisimmin ainakaan suurimmissa kaupungeissa tätä ei enää tapahtuisi. 

Ranta ei uskalla yleistää tilannetta koko Afrikkaan.

– Varmasti jokainen toivoisi sitä, mutta kyllä siinä suuri työ on siitäkin syystä, että tämä on niin tiukasti siihen kulttuuriin, traditioon ja yhteisön historiaan sidottu ilmiö. Mitään uskonnollista pohjaa tälle toimenpiteelle ei ole.

Ranta uskoo, että tukemalla paikallisia viranomaisia tulevaisuus on valoisa.

– Varmasti paras tapa jolla esimerkiksi me voimme ulkoapäin työskennellä tämän käytännön lopettamiseksi on tukea niitä paikallisia toimijoita, sairaanhoitajia, kätilöitä, viranomaisia, jotka siellä maassa itsessään toimivat, koska he tuntevat toimintaympäristön paljon paremmin kuin me. Ja varmasti se, että ulkomaalainen tulisi sanomaan, että tämä on väärin ja olette hirveitä, saisi varmasti aikaan kielteisen reaktion.

Järjestöjen kautta voi auttaa

Helpoiten paikallisten silpomisen vastaista työtä voinee auttaa eri järjestöjen kautta. Rannan mukaan ei saa unohtaa, että yhteisöissä on usein hyvin miehinen valta.

– Eli tavallaan täytyy saada myöskin kyläyhteisöjen ja varsinaiset miesjohtajat mukaan tähän taisteluun. Käsittääkseni siitä on olemassa hyviä esimerkkejä. Aikaa se toki vie. Mutta kyllä tulevaisuus näyttää yleisellä tasolla nyt paremmalta kuin se on näyttänyt pariinkymmeneen vuoteen.

– Mustimmat maat ovat nimenomaan Afrikassa, ja ne ovat väkirikkaita valtioita. Asiaan liittyy vielä uskomuksia naiseksi tulemisesta toimenpiteen seurauksena ja asiasta tulee hyvin monimutkainen vyyhti. Siihen kietoutuu paitsi yksilön henkilökohtainen tragedia myös paljon muuta kuten lapsiavioliitot ja lapsiäidit. Nämä tytöt saavat ikään kuin moninkertaisen taakan kantaakseen elämässään.

Ranta tähdentää, että edelleen noin 2 miljoonaa tyttöä on vaarassa tulla toimenpiteen kohteeksi. Maailmassa on tällä hetkellä noin 200 miljoonaa naista ja tyttöä, joille silpominen on eri asteisena suoritettu.

– Se on musertava luku. Itse ajattelen sitä myös niin päin, että me emme saisi lamaantua sen edessä vaan meidän pitäisi eri kanavia myöten tukea sitä työtä näissä kohdemaissa. Se liittyy tietenkin myös meidän kehitysapuumme ja siihen millä tavalla sitä suunnataan ja millaisia reunavaatimuksia voitaisiin asettaa annettavalle avulle.  Mutta se on sitten jo poliittinen kysymys ja siihen minä en uskalla ottaa kantaa, Ranta naurahtaa.

Ihmisoikeusliitto järjestää kansainvälisen konferenssin tyttöjen ympärileikkausten vastaisesta työstä tänään torstaina Säätytalolla Helsingissä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.