Uhanalaist lajit selviytyvät myös nuorissa metsissä

Kitsistä on saatu merkittäviä tutkimustuloksia erityisesti nuorten metsien ekologiasta.

Lieksan Kitsissä vuonna 1992 riehunut metsäpalo synnytti Pohjoismaissa poikkeuksellisen laajan tutkimukselle rauhoitetun luonnonlaboratorion. Kitsistä on saatu merkittäviä tutkimustuloksia erityisesti nuorten metsien ekologiasta, joka on ollut erittäin heikosti tunnettu. Uhanalaisten lajien selviytymisestä on saatu tietoja, jotka muuttavat jopa nykyisiä suojelukäytäntöjä.

Metsä paloi Kitsissä lähes päivälleen 11 vuotta sitten. Kulotuksesta karannut palo tuhosi 143 hehtaaria valtion metsää, jonka Metsähallitus yllättäen rauhoitti saman tien.
Tänään Kitsi näyttää toisenlaiselta. Tulipalosta riemastuneet tutkijat ovat viihtyneet kankailla ahkerasti ja tarjolla on jo tuloksiakin. Tärkeimpiä on se, että uhanalaiset lajit näyttävät selviävän myös ilman vanhojen metsien suojaa, toisin kuin tähän saakka on uskottu.

- Aika monet näistä lajeista todellakin näyttäisi tulevan toimeen varsin hyvin tämmöisissä nuorissa paahteisissa aurinkoissa elinympäristöissä, kunhan siellä vain on riittävästi niiden vaatimaa pienympäristöä kuten kuollutta puuta, professori Kari Kouki Joensuun yliopistosta kertoi.

Suojelualueet ovat keskittyneet kuitenkin vanhoihin metsiin. Täällä on todistettu, että monimuotoisuus voidaan turvata myös muualla.
- Tämmöisiä rakennepiirteitä voidaan lisätä talousmetsissä, ei tietentään samassa laajuudessa ja runsaudessa kuin täällä havaitaan, mutta ehkä vähän vähäisemmässä määrin ja sekin voi auttaa varsin monia lajeja, Kouki totesi.

Kivitasku on palannut paloalueelle jo aikoja sitten, kuten monet muutkin linnut. Tutkijat ovat havainneet, että metsäpalon linnustovaikutukset ovatkin selvästi avohakkuuta lievemmät.
Kovakuoriaistutkijoille Kitsi on lähes paratiisi. Harvinaisia lajeja riittää, myös kaksi erittäin uhanalaista, toinen niistä on perminseppä. Se on lahopuussa elävä laji, jota on tavattu Suomessa vain neljä yksilöä
Kitsissä havaittiin, että voimakas palo tuhoaa biomassasta korkeintaan 40 prosenttia. Avohakkuu vie lähes kaiken. Ero on ekologisesti erittäin merkittävä.

(Kymmenen uutiset 11.06.2003)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.