Ulkomaalaislaki annettiin uudelleen

Ulkomaalaislaki annettiin tänään eduskunnalle presidentin esittelystä. Hallitus käsitteli neuvottelussa vielä lain aiheuttamien kustannusten jakoa, mutta lopulliset ratkaisut jätettiin elokuun budjettiriiheen.

Uusi laki tuo lisätöitä ulkomaalaisvirastolle, mutta menot on tarkoitus kattaa erilaisilla lupamaksuilla. Esitys jäi eilen pöydälle raha-asiainvaliokunnassa, mutta saatiin tänään sovittua. Esitys oli alunperin annettu jo edellisellä hallituskaudella, mutta se raukesi, kun eduskunta ei ehtinyt käsitellä sitä ennen vaaleja.

Uusi lakiesitys on käytännössä aivan samanlainen kuin edellinen. Uusi laki on tarkoitus saada voimaan 1. toukokuuta ensi vuonna, eli samana päivänä kun EU ottaa kymmenen uutta jäsentä. Uuden lain on määrä korvata vanha, joka on vuodelta 1991. Lailla säädetään tarkemmin ulkomaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista ja hallinnon menettelytavoista. Viisumeja koskevat Schengen-säännökset kirjataan lakiin.

Lisäksi laissa on oma lukunsa EU-kansalaisten oleskelusta Suomessa. Heihin rinnastetaan myös Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Uuden lain myötä oleskelulupien myöntäminen siirretään ulkomaanedustustoilta ulkomaalaisvirastolle. Edustustot myöntävät jatkossa vain viisumeita. Suomen kansalaisen perheenjäsenet saavat mahdollisuuden tulla perhesiteen perusteella Suomeen hakemaan oleskelulupaa, kun tähän asti lupaa on pitänyt hakea ja odottaa ulkomailla. Oleskeluluvan Suomessa myöntää paikallispoliisi.

Uusi ulkomaalaislaki vahvistaa mahdollisuuden turvapaikanhakijoiden pikakäännytykseen, joka tuli voimaan 2000. Liikenneyhtiöille voidaan määrätä 3000 euron sakko, jos ne ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tarkastaa kuljetettavien matkustajien passit ja viisumit. Esitykseen liitettiin lausuma, jossa pyydetään vähemmistövaltuutettua selvittämään nopeutetun menettelyn soveltamista muun muassa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta.

Työmarkkinoille kaksi vuotta odotusta

Suomeen työn vuoksi tulevalta ulkomaalaiselta ehdotetaan edellytettäväksi työ- ja oleskeluluvan sijasta vain yhtä lupaa. Tätä kutsutaan työntekijän oleskeluluvaksi. Lupa myönnettäisiin kaksivaiheisesti. Työvoimatoimisto harkitsisi ensin luvan myöntämisen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset. Tämän jälkeen ulkomaalaisvirasto myöntäisi luvan, jollei sen myöntämiselle olisi yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä esteitä.

Työnteko olisi rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Ulkomaalaisen oikeusturvaa parannettaisiin laajentamalla muutoksenhakumahdollisuutta koskemaan lähes kaikkia oleskelulupapäätöksiä. Työnantaja saisi valitusoikeuden työntekijän oleskelulupa-asiassa ja ulkomaalaisvirasto hallinto-oikeuden päätökseen, jolla ulkomaalaisviraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu.

Uusi laki tulee voimaan samalla kun EU laajenee kymmenellä uudella maalla. Syksyllä eduskunta saa vielä ehdotuksia lainsäädäntömuutoksiksi siitä, miten ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen noudattamista valvotaan. Suomi soveltaa kahden vuoden siirtymäaikaa, joten uusien jäsenmaiden kansalaiset eivät heti pääse Suomen työmarkkinoille ilman työlupaa, kuten EU-maiden kansalaiset.

Työmarkkinajärjestöt ovat voimakkaasti ajaneet ulkomaalaislainsäädännön uudistusta, jotta ulkomaalaisen työvoiman työehtojen valvonta tiukkenisi ja harmaan työvoiman käyttö saataisiin kuriin.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.