Ulkomaiset asiantuntijat naureskelevat Helsingin "museoraitiovaunuille"

Helsingin uudessa yleiskaavassa on paljon pikaraitioteitä. Yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivi kertoo, että Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vierailla on riittänyt hupia nykyisten ratikoiden kyydissä.

– Pikaraitiotie on saman tyyppinen kuin nykyinen raitiovaunuverkosto, mutta nopea. Jos meillä käy täällä ulkomaisia asiantuntijoita, niin he sanovat, että teillähän on ihan hauska museoraitiovaunuverkosto täällä kaupungissa, Salmikivi virnistää.

– Iso ero on se, että pikaraitiovaunuilla ajetaan vähän nopeammin ja pysähdytään vähän harvemmin. Näin pystytään tarjoamaan kilpailukykyinen ja nopea vaihtoehto yksityisautoille.

Uusi yleiskaava etenee valtuuston käsittelyyn keskiviikkona.

– Idea on se, että on säteittäiset pikaraitiotiet, jotka tulevat keskustaan ja poikittaiset pikaraitiotiet, joista ensimmäinen on Raide-Jokeri. Siitä tehtiin rakentamispäätös valtuustossa tänä vuonna.

Tuhansia sivuja raportteja

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa suunnittelijoiden pöydät ovat täynnä karttoja. Yleiskaavaa on tehty viisi vuotta ja tänä aikana on syntynyt monta tuhatta sivua raporttia.

– Aloitimme vuonna 2012. Tätä on pian tehty viiden vuoden ajan yhdessä politiikkojen ja kaupunkilaisten kanssa.

Kaupunkilaisten toiveita on kuunneltu vuosien varrella. Rakentamista on vähennetty erityisesti eri viheralueilta

– Kaikkea mahdollista ei voida ottaa huomioon, mitä ihmiset toivoo, Salmikivi muistuttaa.

Otetaan Keskuspuisto. Mikä siinä on ollut se suurin ongelmakohta?

– Se on alueena todella tärkeä hirveän monelle helsinkiläisille. Sitten me olemme nähneet, että reunan kehittäminen rakentamisella suojaisi puistoa melulta ja myös mahdollistaisi pikaraitiotieverkoston laajentamisen pohjoiseen.

Kaavoitus hidasta puuhaa

Uudessa yleiskaavassa on mukana myös paljon julkisuutta saanut Malmin lentokenttä.

– Malmin lentokenttä on siinä mielessä vähän erilainen kysymys, että sen toteuttaminen olisi mahdollista jo vuoden 1992 yleiskaavan perusteella. Se on jo silloin merkattu liikennealueeksi, joka voidaan ottaa asumiskäyttöön, jos siellä oleva toiminta poistuu.

Helsingin uutta yleiskaavaa on tehty nopean väestönkasvun vaihtoehdon mukaan. Arvio on, että Helsingissä on vuonna 2050 noin 860 000 asukasta.

Uusista rakennuksista noin kolmannes syntyisi kaupunkibulevardien varrelle.

– Meidän yleiskaavan idea on se, että moottoritien alkua siirretään vähän ulospäin. Ensimmäiset liikennevalot tulevat aavistuksen kauemmaksi kuin missä ne ovat olleet tähän mennessä.

Moni uskoo, että yleiskaava menee valtuustossa läpi. Kaavoitus on kuitenkin hidasta puuhaa.

– Ei tarvitse pelätä, että torstaina on jo lapiot maassa yleiskaavan suhteen. Sitten tehdään asemakaavoja ja tarkempaa suunnittelua ja mietitään, mitä tullaan toteuttamaan, yleiskaavasuunnittelija Heikki Salmikivi sanoo. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.