Mainos

Ulkoministeri Tuomioja: Turvatoimet eivät saa loukata ihmisoikeuksia

Ulkoministeri Erkki Tuomioja haluaa nostaa ihmisoikeuskysymykset pohdittaviksi Yhdysvaltoihin suuntautuneen terrori-iskun jälkeen.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja herätteli eduskunnassa keskustelua ihmisoikeuksista Yhdysvaltoihin kohdistuneiden terrori-iskujen jälkitilanteessa.

Ulkoministeri Erikki Tuomioja muistuttaa demokratian ja ihmisoikeuksien merkityksestä terrorismikriisin jälkeen. Tuomioja puhui tänään eduskunnassa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevassa ajankohtaiskeskustelussa.

Kun valtioiden ja yksilöiden turvallisuus halutaan turvata tehokkaasti, on Tuomiojan mukaan tarkoin huolehdittava siitä, etteivät turvatoimet johda ihmisoikeuksien loukkauksiin tai rasistisiin ilmiöihin. Tuomioja muistutti, että ihmisoikeudet ovat heijastuneet myös kriisinhallinnan kehittämiseen. Sotilaalliset näkökohdat eivät saa korostua kansainvälisen yhteisön toiminnassa.

Tuomioja piti myös globalisaatiota monitahoisena haasteena ihmisoikeuksille. Kansainväliset sopimukset sitovat valtioita, mutta eivät suoraan ei-valtiollisia toimijoita kuten yrityksiä.

-Esimerkiksi kansainvälisten yritysten toiminnasta aiheutuvien ihmisoikeusloukkausten vastuunalaisuussuhteet vaativat selvitystä.

Ruotsi mainio avustuskohde

Ympäristöministeri Satu Hassi kuvaili kehitysyhteistyötä syvimmiltään pyrkimykseksi perusihmisoikeuksien toteuttamiseen. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa nämä oikeudet ovat punaisena lankana kaikilla tasoilla. Hassin mukaan on kuitenkin vaikea löytää maata, joka olisi rutiköyhä, täydellisen demokraattinen ja jossa toteutuisivat tärkeinä pidetyt ihmisoikeudet, kuten esimerkiksi sananvapaus. Joku onkin lohkaissut, että jos köyhyyden vaatimus jätettäisiin pois, ihanteellisin Suomen avun kohdemaa olisi Ruotsi.

Ajankohtaiskeskustelun taustana on hallituksen viime vuoden puolella eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama järjestyksessä jo toinen selvitys Suomen ihmisoikeuspolitiikasta. Valiokunta esitti siitä antamassaan lausunnossa, että vastaavaa raporttia laatimaan valjastettaisiin jatkossa myös muut ministeriöt kuin ulkoministeriö.

Valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari tähdensi, että eduskunnan tulisi päästä kerran vaalikaudessa paneutumaan ihmisoikeuspolitiikkaan. Selvitys pitäisikin antaa hallituksen selontekona koko eduskunnalle. Jaakonsaaren ensimmäisenä allekirjoittama aloite ihmisoikeuskeskustelusta tehtiin jo ennen Yhdysvaltain tapahtumia. Terroriteot antoivat kuitenkin lisävivahteita puheisiin.

Ihmisoikeuksien vaikeat kysymykset

Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunnassa istuva Juha Korkeaoja pohti Suomen mukanaoloa terrorismin vastaisessa taistelussa. Hänen mielestään Suomi ei voi olla myötävaikuttamassa summittaiseen ja suhteettomaan sotilaallisen voiman käyttöön, joka johtaisi siviiliuhreihin.

Kaikki tiedot viittaavat siihen, ettei USA sellaista suunnittelekaan. Vaikeita kysymyksiä kuitenkin riittää. Saako ihmisoikeuksia loukata sillä perusteella, että pyritään estämään vielä suuremmat ihmisoikeusloukkaukset? Ovatko ihmisoikeudet suhteellisia? Onko länsimaisen ihmisen elämä arvokkaampi kuin afganistanilaisen?

Vasemmistoliiton Jaakko Laakso painotti Euroopan neuvoston tehneen mittavan työn Euroopan saamiseksi kuolemantuomiosta vapaaksi vyöhykkeeksi. Myös Yhdysvalloissa rangaistuksen uudelleenarviointi eteni myönteisesti syyskuun 11. päivään saakka.

Laakson mielestä nykyisessäkään tilanteessa ei lähtökohta voi olla se, että vakavista rikoksista epäillyt voitaisiin karkottaa esimerkiksi EU-maista sellaisiin maihin, joissa heidät voidaan tuomita kuolemaan. Laakso uskoi Osama bin Ladenin olevan terroristi, joka haluaakin kuolla. Teloitus toisi hänelle vain marttyyrin kruunun.

YK:lle oikeus toimia sisäisissä kriiseissä


Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis arvioi Yhdysvaltain taistelun terrorismia vastaan saattavan johtaa vastareaktioihin muslimimaissa. Hän muistutti, että esimerkiksi Pakistanissa ja Indonesiassa ihmisoikeusloukkaukset kohdistuvat kristittyihin.

Ahvenanmaan edustaja Gunnar Jansson uudisti Euroopan neuvoston kokouksessa viime viikolla tekemänsä esityksen YK:n peruskirjan uudistamisesta. Turvallisuusneuvostolla tulisi olla mahdollisuus toimia myös sellaisissa kriiseissä, joissa ei ole kysymys kahden valtion välisistä suhteista.

Tuomioja piti YK:n toimivallan laajentamista myös sisäisiin konflikteihin oikeana. Muutoksen tekee kuitenkin vaikeaksi se, että peruskirjan avaaminen yhdeltä osalta synnyttää vaikeasti hallittavan tilanteen. Yksikään suuri jäsenmaa ei ole sen vuoksi tällaista avausta halunnut.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.