Ulkoministeriö ajaa ylimääräistä korotusta kehitysapuun

Suomen ensi vuoden kehitysapu uhkaa muutoin jäädä hieman vajaaksi tavoitteesta, joka on 0,45 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suotuisa talouskasvu saattaa tuoda Suomen kehitysapuun ylimääräisen korotuksen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) aikoo viedä hallituksen budjettiriiheen esityksen Suomen kehitysavun korottamisesta liki 26 miljoonalla eurolla.

Ennakoitua paremman talouskasvun myötä Suomen ensi vuoden kehitysapu uhkaa muutoin jäädä hieman vajaaksi tavoitteesta, joka on 0,45 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tänä vuonna kehitysapuun käytetään noin 746 miljoonaa euroa. Ensi vuoden summa noussee joka tapauksessa yli 800 miljoonaan euroon eli ainakin 0,44 prosenttiin ennakoidusta bruttokansantuotteesta.

Ulkoministeriö järjesti tiistaina Helsingissä kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuuden, jonka annilla evästetään hallituksen valmistelemaa uutta kehityspoliittista ohjelmaa. Satapäisestä osallistujajoukosta riitti intoa niin, että aikataulu venyi ja kommenttipuheenvuorot piti keskeyttää parinkymmenen puhujan jälkeen.

- Monet järjestöt olivat lähettäneet evästyksiään jo ennen hallituksen muodostamista, Väyrynen myhäili.

Väyrynen kaipasi "unohtuneita" Rion periaatteita

Väyrynen viittasi moneen otteeseen puheenvuoroissaan Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidettyyn YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssiin, jossa kehiteltiin näkemystä maailman kehityksen ohjaamisesta sen ehdoilla, mikä on luonnon kannalta kestävää.

- Luonnontaloudellinen puoli on jäänyt aika lailla sivuun, Väyrynen harmitteli kehityspolitiikan nykytilaa.

Väyrynen muistutti, että kehitysyhteistyön sijaan on tarpeen puhua kehityspolitiikasta, joka pitää sisällään myös teollisuusmaiden toiminnan ja vastuun.

Väyrysen mukaan Suomen onkin syytä nostaa esiin myös ympäristö- ja ilmastokysymykset YK:n korostaman köyhyyden vastaisen taistelun ohella. Väyrynen toisti alkukesäiset kommenttinsa siitä, että maailma kaipaa teollisuusmaista alkavaa ympäristövallankumousta.

Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen jäsenjärjestöt totesivat kantanaan, että köyhyyden poistaminen on säilytettävä suomalaisen kehitysyhteistyöpolitiikan ydintavoitteena.

Ympäristö ja kehitys -yhdistystä edustanut tieteiskirjailija Risto Isomäki puolestaan väitti, että vain harvoilla suomalaisilla kehitysapuhankkeilla on ollut todellista merkitystä ilmastohaasteen kannalta.

Isomäki kaipasi kehityspolitiikkaan rohkeampia otteita ja muistutti, että valtamerten pinta voi nousta ensi vuosisataan mennessä pahimmillaan jopa viisi metriä, mikä aiheuttaisi valtavan muuttoliikkeen ja laajoja tautiepidemioita.

Keskustelussa näkemyksiä jakoi kysymys siitä, onko Suomen viisasta jatkaa suoran budjettituen antamista yhtenä kehitysavun muotona. Kotimaisen tietotaidon muodossa annettava apu on Väyrysen mukaan helpointa perustella veronmaksajille. Budjettituesta ei kuitenkaan luovuta kokonaan, Väyrynen linjasi.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.