Uskonnonvapauslaki remonttiin

Hallitus antaa huomenna esityksen eduskunnalle uudesta uskonnonvapauslaista, jonka on määrä tulla voimaan elokuussa.

Uskonnonvapauslaki uudistetaan perusteellisesti. Hallitus antaa huomenna eduskunnalle esityksen uudesta laista. Uudistuksella on tarkoitus turvata perustuslaissa säädetty uskonnonvapaus.

Lain valmistelun loppuvaiheessa eniten keskustelua herätti muutos, jonka mukaan evankelisluterilaista tai ortodoksista uskontoa opettavalta henkilöltä ei enää vaadita näiden kirkkojen jäsenyyttä. Opettajalta vaaditaan vastedes, että hän on suorittanut luokanopettaja- tai aineenopettajakoulutukseen sisältyvät uskonnon opinnot tai että hänellä vastaavat opinnot opetettavassa uskonnossa.

Nykyinen uskonnonvapauslaki on vuodelta 1922, joten se ei enää välttämättä vastaa nykyajan vaatimuksia. Vastedes lailla ei enää kielletä kuulumista samanaikaisesti useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämä asia siirretään ratkaistavaksi kussakin yhdyskunnassa. Uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamiseen liittyvästä kuukauden harkinta-ajasta ja eroamisilmoituksen vaatimuksesta luovutaan kokonaan.

Lapsen uskonnollinen asema ei uudessa laissa enää määräydy automaattisesti huoltajien uskonnollisen aseman perusteella. Lapsen jäsenyys tai eroaminen uskonnollisesta yhdyskunnasta perustuu vastedes aina erilliseen huoltajien tahdonilmaisuun. Huoltajat päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta yleensä yhdessä.

Lapsen itsemääräämisoikeus laajenee siten, että 12 vuotta täyttäneen uskontoa voidaan muuttaa vain lapsen omalla suostumuksella.

Seurakuntiin sovelletaan yleensä yhdistyslakia


Yhdyskuntien järjestysmuotoon ja hallintoon sovelletaan vastedes yhdistyslakia, jos yhdyskunnan erityisluonne ei muuta vaadi. Merkittävin ero yhdistyksiin on, että rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa päätösvaltaa ei tarvitse käyttää yhdyskunnan jäsenten kokouksessa. Yhdyskunnan hallitus voi myös olla yksijäseninen.

Nykyiseen tapaan uskonnollisen yhdyskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään 20 hengen nimet.

Peruskoulujen ja lukioiden uskonnonopetuksen sisältöön ei tule muutoksia. Myös oppilaan oikeus ja velvollisuus osallistua oman oman uskontonsa tai elämänkatsomustiedon opetukseen säilyy pääasiassa ennallaan. Oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu opetukseen vain, jos hän siihen erikseen ilmoittautuu.

Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden elokuun alusta.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.