Utsjoen turvatoimet nakerrettu minimiin – rajavartiosto auttaa, jos ehtii

Pinta-alaltaan Suomen 13:nneksi suurinta kuntaa turvaa kaksi päivystävää poliisia ja yksi pelastusyksikkö. Rajavartioasema lakkautettiin vuodenvaihteessa. Ei ihme, että koulusurmasta toipuvan Utsjoen kunnanjohtajaa huolettaa.

– Poliisi on täällä toistaiseksi saatu pidettyä, mutta on selvää, että kuntalaisten ja päättäjien tiedossa on se, että meillä on selkeä turvallisuusvaje, kertoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Tieva-Niittyvuopion mukaan kunnassa ei ole kuitenkaan sorruttu kansalaispartioihin järjestyksen turvaamiseksi.

– Kaikki tuntevat toisensa, saamelaisyhteisö on tiivis, suvun toiminta ja kanssakäyminen on läheistä, naapuriapu on meillä arkipäivää. Mutta en ole kuullut, että viranomaisia korvaavia järjestelyjä olisi syntynyt. Mutta luontainen lähimmäisapu on täällä vielä normaaliin arkielämään kuuluvaa. Ihmiset auttavat toisiaan silloin kuin tarvetta ilmenee.

Rajavartiosto ei kadonnutkaan

Viranomaistukea kaivataan lisää jo siksikin, että Utsjoki sijaitsee EU:n rajalla. Rajan toisella puolella on kuitenkin Venäjän sijaan Norja. Tämä olikin tärkeimpänä syynä siihen, miksi rajavartioasema kunnasta lähti.

– Tehtävät keskittyvät itärajalle rajanylityspaikoille Raja-Jooseppiin ja Kelloselkään. Norjan ja Ruotsin rajoilla ei ole varsinaista rajavalvontaa, koska ne kuuluvat Schengen-alueeseen, majuri Jesse Seppälä Lapin rajavartiostosta selvittää.

Seppälä ymmärtää, että Utsjoella voi herätä ajatuksia turvallisuustilanteen heikkenemisestä. Mutta vaikka asema on lakkautettu, rajavartioston toiminta ei ole päättynyt kunnan alueella.

– Ei toiminta Utsjoella ole aiemminkaan perustunut siihen, että reagoimme kiinteistä rakennuksista. Meillä on partiot liikkeessä maastossa, helikopterein, moottorikelkoilla tai autolla. Ne liikkuvat tiestöllä ja maastossa, sieltä tullaan apuun, Seppälä selventää.

Utsjoen tilannetta tulee Seppälän mukaan parantamaan entisestään se, että kuntaan ollaan avaamassa poliisin ja rajavartioston yhteistä partiotukikohtaa, jollainen on jo Käsivarren Lapissa Enontekiön Kilpisjärvellä.

– Siellä on ensihoitovälineistöä, kartat, tietoliikenneyhteydet ja huoltomahdollisuudet.

"Paremmin ei oltaisi voitu toimia"

Seppälä arvioi, että saamelaislukion puukotustapauksessa Lapin pelastusviranomaiset eivät olisi voineet toimia yhtään paremmin. Isossa kuvassa majuri miettii, että tällaisiin tapauksiin puuttuminen liittyy enemmän nuorten päihde-, mielenterveys- ja koulutustilanteeseen kuin virkavallan resursseihin.

Rajavartiosto saapui poliisin tueksi myös saamelaislukiolle viime perjantaina. Tilanteen rauhoituttua kyse oli lähinnä virka-avusta, alueen turvaamisesta ja eristämisestä.

– Kiireellisissä tilanteissa meillä on lain mukaiset toimivaltuudet osallistua ja aloittaa toimenpiteet ennen poliisin saapumista. Poliisi johtaa operaatioita, me annamme virka-apua. Jos liikenneonnettomuuksissa henki on vaarassa, meillä on valmius antaa ensihoitoa, ja jos on aseuhkatilanne, meiltä löytyy koulutus ja välineistö mennä tilanteeseen väliin, Seppälä jatkaa.

Lapin rajavartiostolla riittää lääniä partiointiin yli 100 000 neliökilometriä, kuusi kertaa enemmän kuin Uudellamaalla. Siksi ei yllätä, että avun tarjoamiseen voi joskus mennä jopa tunteja.

– Jos meillä on partio Ivalon alueella, ja tapahtuma tulee ihan Lapin päälaelle, niin voi kestää jopa tunteja, että päästään sivuteille. Se on vähän toisenlaista kuin (Helsingin) Kalliossa, Seppälä vertaa.

 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.