Uudelle presidentille kaavaillaan 8 prosentin palkankorotusta

Ensi vuonna valittavan presidentin palkkiota aiotaan nostaa. Nykyisin presidentin veroton palkkio on 558 000 markkaa, mutta korotuksen jälkeen se nousee 606 000 markkaan. Lähes 50 000 markan korotus tekee tulevasta presidentistä Suomen historian toiseksi parhaiten palkatun presidentin. Edellä pysyy vain Urho Kekkonen. Sen sijaan uudella presidentillä on käytössään enemmän edustusmäärärahoja kuin kellään edeltäjistään.

Palkkion korotusta ehdotetaan valtioneuvoston kansliassa valmisteltavassa lakiehdotuksessa. Suomessa presidentin palkkiosta on aina säädetty lailla, eikä palkkion määrää voida presidentin toimiaikana vähentää tai lisätä.

- Palkkion tarkistaminen nyt niin kuin aikaisempinakin kertoina - joita on ollut Suomen itsenäisyyden aikana kymmenen - perustuu siihen, että verrataan sitä pääministerin palkan kehitykseen, hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara valtioneuvoston kansliasta kertoo.

Nykyinen palkkio säädettiin 1994. Summa on 558 000 markkaa. Siitä ei tarvitse maksaa veroa. Lisäksi presidentillä on asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys, valaistus ja sisustus maksetaan verorahoista. Veroilla maksetaan myös henkilökunnan palkka. Presidentti saa palkkionsa lisäksi 900 000 markkaa vuodessa edustustarkoituksia varten. Summaan sisältyvät muun muassa itsenäisyyspäivän vastaanoton kustannukset.

Presidentin palkankorotus, graafi


Lakiluonnoksessa todetaan, että palkkiota pitää tarkistaa suhteessa palkkatason muutoksiin ja edustusrahaa suhteessa kustannustason muutoksiin. Luonnoksen mukaan korotukset ovat osittain ennakoivia, koska palkka- ja kustannustaso oletettavasti nousee seuraavan kuuden vuoden aikana edelleen.

Tosin uudessa ensi maaliskuussa voimaan tulevassa perustuslaissa ei enää ole vanhaa säädöstä, joka estää palkkion korottamisen kesken toimikauden. Lakiluonnoksessa arvellaankin, että palkkion korottaminen kesken vaalikauden on mahdollista.

Presidentin palkkion runsaan 8 prosentin korotukseen on päädytty vertailemalla presidentin palkkiota ja pääministerin palkkaa. Vuodesta 1993 lähtien pääministerin palkka on noussut 8,6 prosenttia. Nyt pääministerin palkka on 46 909 markkaa kuukaudessa. Pääministerin palkan nousu on ollut hitaampaa kuin yleisesti. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ansiotason indeksi on vuoden 1995 jälkeen noussut 13,4 prosenttia.

Presidentin edustusmäärärahaa aiotaan nostaa hieman enemmän kuin elinkustannusindeksi on vuodesta 1994 noussut (5,6 %). Tämän syynä on kansainvälisen kanssakäymisen lisääntyminen. Edustusrahaksi on kaavailtu 950 000 markkaa.

Nyt lausuntokierroksella oleva laki on tarkoitus käsitellä eduskunnassa budjettilakina.

Presidentin palkkio on veroton. Entä jos presidentti maksaisikin tuloistaan veroja? Veronmaksajain keskusliiton laskelman mukaan tavallisen kansalaisen pitäisi ansaita 1 298 000 markkaa vuodessa, jotta käteen jäisi 558 000 markkaa. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu asunto- ja muiden etujen merkitystä. Presidentin näin saatu laskennallinen "verollinen" palkka olisi 108 000 markkaa kuukaudessa.

Nyt palkkio aiotaan siis nostaa 606 000 markkaan. Samaisen verolaskelman mukaan kansalaisen pitäisi tienata vuodessa 1 423 000 markkaa, jotta käteen jäisi presidentin palkkion verran rahaa. Edelleen laskettuna presidentin uusi "verollinen" kuukausiansio on 118 000 markkaa. Tavallisen kansalaisen kannalta presidentti saa siis 10 000 markan korotuksen kuukausiansioihinsa.

Kekkonen tienasi eniten

Presidentin palkkiosta ja edustusmäärärahoista on säädetty lailla vuodesta 1919 lähtien. Summia on korotettu siitä alkaen yhteensä kymmenen kertaa.

1919 tulevan presidentin K.J. Ståhlbergin palkkioksi määrättiin 150 000 markkaa, mikä nykyrahassa vastaa 279 000 markkaa.

1924 määrättiin seuraavan presidentin Lauri Kristian Relander palkkioksi 300 000 markkaa, mikä nykyrahassa vastaa 446 000 markkaa.

Seuraava korotus tehtiin vasta vuonna 1942, jolloin Risto Rytin palkka nousi 500 000 markkaa, joka puolestaan vastaa 476 000 markkaa.

Vuonna 1949 tuli taas korotus seuraavalle presidenttikaudelle. Se olikin epäilemättä tarpeen, sillä 1940-luvun lopussa presidentti ansaitsi nykyrahassa mitattuna kaikkein vähiten. Ennen korotusta J.K. Paasikiven palkkio oli nykyrahassa mitattuna vain 100 000 markkaa vuodessa. Korotuksen myötä jatkavan Paasikiven palkkio nousi 1,5 miljoonaa markkaan. Palkkio siis nousi Paasikiven ensimmäiseen kauteen verrattuna, mutta Rytin palkkioon verrattuna summa kuitenkin putosi. Nykyrahassa miljoonapalkka vastasi vain 300 000 markkaa.

Urho Kekkosen valtaannousun alla palkkaa korjattiin rutkasti. Summa nousi viiteen miljoonaan ja nykyrahassakin korotus oli merkittävä: palkka oli 645 000 markkaa. Se on enemmän kuin mitä Ahtisaari ansaitsee tällä hetkellä ja enemmän kuin mitä tuleva presidentti tienaa.

Vuonna 1962 palkkaa nostettiin jälleen, nyt kahdeksaan miljoonaan eli nykyrahassa 784 000:een markkaan.

1967 korotus oli jälleen merkittävä, vaikka rahauudistuksen myötä summa markkamääräisesti laski 120 000 markkaan. Nykyrahassa tuo summa on 883 000 markkaa. Sitä enempää Suomen presidentti ei ole koskaan ansainnut.

Seuraava korotus ajoittui vuoteen 1977. Summa nousi 200 000 markkaan, joka vastaa vain 568 000 markkaa. Kymmenen vuoden aikana presidentin palkka siis laski nykyrahassa yli 300 000 markkaa.

Presidentti Mauno Koiviston valtaannousun aikaan palkkiota ei korjattu lainkaan. Kun Koivisto päätti ensimmäistä kauttaan 1987 summa oli edelleen sama 200 000 markkaa, mutta nykyrahassa se vastasi vain 272 000 markkaa. Viidessätoista vuodessa presidentin nykyrahassa laskettu palkkio laski siis alle kolmasosaan.

Koiviston toisen kauden alla 1988 palkkio nousi sitten selvästi: 450 000 markkaan, mikä nykyrahassa vastaa 585 000 markkaa.

Martti Ahtisaaren valinnan alla palkkiota nostettiin nykyiseen 558 000 markkaa, mutta todellisuudessa presidentin palkkaa siis pudotettiin. Nykyrahassa tuo vuoden 1994 summa vastaa 580 000 markkaa.

Maaliskuussa aloittavan uuden presidentin palkkio on siis 606 000 markkaa, mikä tietää siis nykyrahoissa hienoista korotusta. Toisaalta presidentin palkkio jää kuitenkin kauas Kekkosen huippuaikojen summista.

Uudella presidentillä on kuitenkin edustusmäärärahaa käytössä enemmän kuin kellään edeltäjistään 950 000 markkaa. Vuonna 1994 summa oli nykyrahassa 936 000 markkaa. Koivistolla (1988) summa oli enimmillään nykyrahassa 780 000 mk ja Kekkosella (1967) 736 000 mk. Paasikiven aikaan (1949 korotus) edustusraha oli 300 000 markkaa. Sotia ennen summat vaihtelivat 450 000 - 600 000 nykymarkan välillä.
(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.