Uudet hirvivaaramerkit vielä harvassa

Vain Turun, Oulun ja Lapin tiepiireissä on kokeiltu uusia maalattuja hirvivaroitusmerkkejä. Hirvionnettomuudet ovat tilastojen mukaan vähentyneet.

Uusien hirvivaaramerkkien koekäyttö on lähtenyt kangerrellen liikkeelle. Ajorataan maalattuja hirvivaroitusmerkkejä on testattu vasta Turun, Oulun ja Lapin tiepiireissä. Kokemukset merkeistä ja niiden hyödyistä ovat vielä ristiriitaisia: tienkäyttäjät suhtautuvat uudenlaisiin varoitusmerkkeihin pääosin myönteisesti, mutta autoilijoiden nopeuksia ne eivät ole hidastaneet.

Hirvivaroitusmerkkejä on voinut maalata tienpintaan liikenne- ja viestintäministeriön kokeiluluvalla, joka on voimassa enintään vuoden 2006 loppuun. Hirvihahmoinen maalaus tienpinnassa on 1,5 metriä leveä ja kuusi metriä pitkä, ja se muistuttaa kuljettajaa törmäysvaarasta.

Kokeilu aloitettiin Turun tiepiirissä 2001 syksyllä. Siellä hirvivaroitusmerkit on maalattu valtateille 1 ja 8.

-Ei niillä juuri tunnu olevan nopeuksiin vaikutusta. Sitä ei kuitenkaan osata sanoa, olisiko tarkkaavaisuus sen verran lisääntynyt, että olisi vältetty onnettomuuksia, liikenneturvallisuusinsinööri Juhani Mänttäri Tiehallinnosta sanoo.

Maalauksista saadut ristiriitaiset kokemukset ovat osaltaan jarruttaneet niiden käyttöönottoa. Mänttäri kertoo, että erityisesti moottoripyöräilijät ovat arvostelleet ison merkin olevan sateella liukas. Merkit on nyt maalattu ajorataan karkeutettuna, mutta pelko ei ole täysin hälvennyt.

-Kaikki eivät suhtaudu hirvivaroitusmerkkeihin edelleenkään suopeasti. He katsoivat, että ajoradalla oleva merkintä maaseutuolosuhteissa saattaa jopa säikäyttää kuljettajaa. Merkin maalaaminen tiehen vie aikaa ja ottaa oman osansa muutenkin pienistä tiemäärärahoista, monissa tiepiireissä tuumataan, summaa Mänttäri.

Hirvionnettomuudet vähentyneet


Tiehallinnon tuoreimmat tilastot osoittavat, että yleisillä teillä sattui viime vuonna kaikkiaan 4676 hirvi- ja peurakolaria, mikä on yli 700 vähemmän kuin vuonna 2002. Hirveen törmättiin 2206:ssa ja peuraan 2470 tapauksessa.

Onnettomuuksissa kuoli 11 ja loukkaantui 283 ihmistä. Yli 80 prosenttia näistä henkilövahingoista aiheutui kolaroinnista hirven kanssa.

Mänttäri kertoo, että hirvikolarit on saatu vähenemään Etelä- ja Keski-Suomessa. Sen sijaan Pohjois-Suomi on vielä synkkää seutua. Siellä onnettomuuksia ei ole saatu vähenemään yhtä selvästi kuin muualla maassa.

- Oulun tiepiirissä ajettiin eniten hirvikolareita viime vuonna. Siellä sattui 459 kolaria, kun edellisenä vuonna niitä oli neljä enemmän. Lapin tiepiirissä hirvikolareita oli viime vuonna 133 eli vain yksi vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Hirvikolarit ovat vähentyneet neljänneksellä vuoden 2001 ennätysluvuista. Tuolloin hirvikolareita sattui hieman yli 3000.

Mänttärin mukaan kolareiden määrän vähenemiseen on selvästi vaikuttanut hirvikannan aleneminen. Kahtena edellisenä syksynä on metsästetty yli 80000 hirveä.

Kiitoksia suotuisasta kehityksestä saavat myös tienkäyttäjät. Mänttärin mukaan hirvien vaaroista on varoiteltu paljon parin kolme vuoden aikana, joten eläimiä on opittu varomaan.

Mänttäri muistuttaa, että hirvivaroitusalue on koko Suomi, eli eläimiä on syytä varoa muuallakin kuin niistä erikseen varoitetuilla tieosuuksilla. Erityisen valppaana on syytä olla paikoilla, jossa on metsää, puronvarsia tai alavia kohtia.

Hirviä on paljon liikkeellä näin keväällä, kun hirvet vaeltavat kohti kesälaitumia. Hirvet liikkuvat vilkkaimmin hämärän hetkillä, varsinkin iltahämärän aikaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.