Uusi EU-laki uhkaa tuhansia suomalaisia työpaikkoja

EU:n lainsäädäntö uhkaa lisätä Suomen työttömien määrää. Yhdistysten ja järjestöjen kyky palkata vaikeasti työllistyviä voi heikentyä tuntuvasti, kun unionin säädöksiä ryhdytään ensi vuoden jälkeen soveltamaan.

EU on kieltänyt kilpailua vääristävät kansalliset yritystuet. Rajanvetoa käydään nyt siitä, mikä toiminta on elinkeinon harjoittamista. Yhdistykset pelkäävät, että kolmannen sektorin toiminta luokitellaan bisnekseksi.

Suomessa palkkatukia käyttävien määrä on kasvanut nopeasti. Samalla elinkeinotoimintaa harjoittavia yhdistyksiä on tullut yhä enemmän tuen hakijoiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut asiasta lakimuutosta. Hallituksen on määrä antaa esitys eduskunnalle syksyn aikana. Keskustelusta tullee vilkasta, sillä erilaiset yhteisöt ovat olleet kiivaasti kansanedustajien kimpussa.

Järjestöissä on arvioitu, että tuhansia palkkatuella työllistettyjä jää ilman työtä. Mukana on paljon sosiaalityössä ja vanhuspalveluissa työskenteleviä. Tyypillisiä tukea saavia yhteisöjä ovat kierrätyskeskukset, työttömien yhdistykset, kuntien säätiöt, nuorisotilat, työpajat ja Punainen risti.

Työttömien valtakunnallisen yhteisjärjestön puheenjohtaja Lea Savolainen on arvioinut katoavien työpaikkojen määrän olevan jopa 10 000.

Ministeriössä ei pystytä vielä arvioimaan, kuinka paljon työpaikkojen määrä voisi vähentyä. Hallitusneuvos Päivi Kermisen mukaan se voisi olla korkeintaan joitakin tuhansia.

Viime vuonna palkkatuella yhdistyksissä aloitti noin 14 000 työtöntä. Yli puolet on yhteisöissä, jotka eivät ylitä 200 000 euron tukirajaa tai eivät harjoita elinkeinotoimintaa.

Kilpailijat samalle viivalle

Kotipalveluissa ongelmia voi tulla, sen sijaan liikunta-, kulttuuri- tai kotiseutuyhdistysten kaltaiset yhteisöt eivät juuri tuota maksullisia palveluja.

EU:n logiikka lähtee Kermisen mukaan siitä, ettei tukijärjestelmillä voida laittaa toimijoita eriarvoiseen asemaan, vaan kaikilla elinkeinonharjoittajilla tulee olla mahdollisuus samanlaiseen tukeen palkatessaan työttömiä. Kyse on siitä, tuottaako yhdistys samoja tuotteita tai palveluja kuin elinkeinonharjoittajat.

- Kilpailua vääristää toiminta, jossa tuetaan kotipalveluja tuottavaa yhdistystä sadan prosentin palkkatuella, kun vieressä joku toiminimi yrittää sinnitellä vain 20 prosentin tuella.

Ministeriö on pyrkinyt selvittämään yhteisöjen näkemyksiä. Pöydällä on ollut kaksi vaihtoehtoa.

De minimis -vaihtoehto on, että yhdistystuelle asetetaan 200 000 euron katto kolmen vuoden ajalle. Toisessa vaihtoehdossa, ryhmäpoikkeusmenettelyssä, taas tuki voi olla vajaakuntoisen kohdalla enintään 75 prosenttia palkkakustannuksista ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla 50 prosenttia. Ratkaisua haetaan Kermisen mukaan molemmista malleista.

Ensi vuonna jatkuu vielä siirtymäaika, jolloin työnantaja voi saada tukea puoli miljoonaa euroa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.