Uusi työsopimuslaki tulee voimaan

Huomenna voimaan tulevalla lailla parannetaan mm. lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaa ja selkeytetään työsuhdeturvaan liittyviä säännöksiä. Lisäksi yleissitovuusjärjestelmä selkiytyy. Uudessa työsopimuslaissa määrätään, että osa-aikaisten tai määräaikaisten työntekijöiden työsuhteissa ei saa soveltaa muita työsuhteita epäedullisempiä työehtoja, ellei sitä voida perustella asiallisilla syillä.

Työntekijöille on luvassa hieman helpotusta.

Työntekijän ja työnantajan välisiä sopimuksia ryhdytään huomisesta lähtien tulkitsemaan uusin eväin. Kesäkuun alusta voimaan astuva uusi työsopimuslaki ei aiheuta mullistuksia tavallisen työtätekevän kansan arkeen, mutta helpottaa ainakin useiden yleistyneiden ja epäselvien kiistojen ratkaisua. Lähes viiden vuoden ajan valmisteltu laki korvaa 30 vuotta voimassa olleen entisen työsopimuslain. Uudistusta valmisteltiin professori Kari-Pekka Tiitisen johtamassa työryhmässä viime tammikuuhun asti. Työmarkkinajärjestöjen, valtion ja yliopistojen edustajista koostunut työryhmä pääsi kompromissiin vasta useiden jatkoaikojen ja tiukan loppurutistuksen jälkeen.

Lakia on modernisoitu vastaamaan paremmin työelämän rakennemuutoksista aiheutuneisiin ongelmiin. Mm. pätkätyöläisten asema paranee siten, että peräkkäisillä määräaikaisilla työsopimuksilla keinottelua vaikeutetaan. Myös työsuhde-edut karttuvat aiempaa paremmin. Työnantaja on velvollinen tiedottamaan paremmin vapautuvista työpaikoista ja tarjoamaan työtä ensisijaisesti osa-aikatyötä tekeville työntekijöille. Vuokratyöntekijöiden työehdot määräytyvät tästä lähtien siten, että vuokratyövoimaa ostava yritys joutuu soveltamaan apuvoimaan vakituisen väkensä työehtosopimuksen ehtoja. Kiistoja on ollut lähinnä palvelualoilla. Tähän saakka vuokratyövoiman käytöstä ei ole ollut lainsäädäntöä, eikä vuokratyöfirmoilla omaa työehtosopimusta. Nopeasti kasvavalla alalla on noin 1200-15 000 työntekijää.

Irtisanomiseen oltava entistä selvemmät syyt

Irtisanomissuoja paranee ja työsuhteet pitenee.

Irtisanomisaikoja lyhennetään lyhyemmissä työsuhteissa ja pidennetään pidemmissä työsuhteissa. Pisimmillään irtisanomisaika on edelleen kuusi kuukautta, mutta alle vuoden työsuhteissa irtisanomisaika voi olla kaksi viikkoa. Vanhan lain mukaan pidempää irtisanomisaikaa sovellettiin vasta 15 vuotta jatkuneissa työsuhteissa. Lomautuksen perustana voivat aikaisempaa selvemmin olla tuotannolliset syyt. Laissa säädetään erikseen, milloin työsopimus voidaan irtisanoa työntekijästä johtuvista syistä ja milloin työnantajan toimintaedellytyksien muutoksista johtuvana. Irtisanominen edellyttää "asiallista ja painavaa syytä". Myös korvausjärjestelmää yksinkertaistetaan. Jos irtisanominen ei johdu tuotannollista syistä, työntekijälle tuomittavan korvauksen vähimmäismäärä on kolmen kuukauden palkka ja enimmäismäärä 24 kuukauden palkka. Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä tuomittava korvaus voi olla enintään 30 kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Yleissitovuuskiistojen tulkinta selkiytyy

Työntekijän asemaa yritetään helpottaa.

Lain valmistelussa näkyvintä kiistaa aiheuttanut kysymys työehtosopimuksien yleissitovuudesta ratkaistiin selkiyttämällä riitoja aiheuttanutta tilannetta. Oikeusmenettely nopeutuu, mikä helpottaa sekä palkansaajien että yrittäjien asemaa. Työsuhteiden vähimmäisehdot ovat kaikilla aloilla olleet yleissitovuuden turvaamia, jos puolet alan työntekijöistä on järjestäytyneiden yritysten palveluksessa. Nyt ehdotonta 50 prosentin kattavuutta ei vaadita, jos alan työsopimustoiminta on muutoin vakiintunutta. Myös työntekijäpuolen järjestäytymisaste otetaan huomioon. Tähän saakka riidat on ratkaistu tuomioistuimissa. Jatkossa yleissitovuudesta päättää erityinen lautakunta, ja muutosta haetaan työtuomioistuimesta. Etenkin Suomen yrittäjät ovat arvostelleet lakia siitä, että järjestäytymättömät työnantajat eivät pääse nauttimaan samoista joustomahdollisuuksista kuin järjestäytyneet. Työehtosopimusten yleissitovuudella tarkoitetaan järjestelmää, jonka perusteella työnantajan on noudatettava työsuhteessa tiettyjä vähimmäisehtoja. Yleissitovia sopimuksia on Suomessa noin 130 ja niiden piirissä noin 90 prosenttia työntekijöistä.

Luottamusvaltuutettuja pienille työpaikoille

Laissa on myös säännös työntekijöiden oikeudesta valita edustajakseen luottamusvaltuutettu silloin, kun työntekijöitä ei edusta työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Luottamusvaltuutettu valitaan tällöin lähinnä henkilöstöryhmittäin. Valtuutettu on toissijainen työehtosopimuksessa tarkoitettuun luottamusmieheen nähden. Voimassa olevia työehtosopimuksia saadaan soveltaa sellaisenaan työehtosopimuskauden loppuun saakka.

(STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.