Uusi vuosi, kalliimmat kujeet

Vuosi vaihtui Suomessa harmaissa merkeissä. Harmaa vuodenvaihde tarjosi kuitenkin monia värikkäitä muutoksia, jotka jokaisen on hyvä huomioida taloutensa suunnittelussa. Seuraavassa esitellään tärkeimpiä suomalaisten talouteen vaikuttavia muutoksia.

Viinan hinta nousee

Väkevien viinojen verotus kasvoi 15 prosentilla ja mietojen alkoholijuomien, kuten oluiden ja viinien, 10 prosentilla. Käytännössä alkoholiveron nousu tarkoittaa sitä, että puolen litran Koskenkorva-pullosta joutuu nyt pulittamaan 10,49€ entisen 9,35€ sijaan.

Samalla jäivät historiaan myös oluen paljousalennukset. Olutpullon tai tölkin hinta on siis sama riippumatta siitä kuinka monta pulloa kerralla ostaa.

Joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat

Kaukojunien lippujen hinnat nousevat kolmisen prosenttia. Makuu- ja autopaikkojen hinnat pysyvät ennallaan.

Junassa perittävä junamaksu nousee vuoden alussa kolmesta eurosta viiteen euroon. Maksu peritään asiakkaalta, joka on hankkinut lipun edullisempaan junaan kuin millä hän lopulta matkustaa. Edellisen kerran kaukojunien lippujen hintaa nostettiin vuosi sitten.

Myös Matkahuollon myymien bussilippujen hinnat nousevat. Korotus on keskimäärin 5,2 prosenttia. Matkahuollon myymien lippujen hinnat nousivat viimeksi joulukuun alussa vuonna 2006. Keskeisin syy hinnankorotukseen on polttoainekustannusten ja alan palkkakustannusten nousu.

Autoilijan bensalasku kasvaa vuodessa 60 eurolla

Vuoden alussa voimaan tulleet polttoaineiden veronkorotukset näkyvät myös bensiinin, dieselöljyn ja lämmitysöljyn kuluttajahinnoissa. Bensiinin verotus nousee noin viisi senttiä litralta ja dieselin noin viidellä ja puolella sentillä, kun otetaan huomioon arvonlisävero.

Keskimääräisen autoilijan vuotuista polttoainelaskua veronkorotukset lisäävät noin 60 eurolla vuodessa.Valtion kassaa lisääntyneet verotulot puolestaan kasvattavat lähes 300 miljoonalla eurolla vuodessa.

Polttonesteiden kuluttajahintoihin vaikuttavat verotuksen tason lisäksi monet muut tekijät kuten raakaöljyn hinnan ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen vaihtelut.

Kioton ilmastosopimus nostaa sähkön hintaa

Fortum nostaa yö- ja kausisähkön myyntihintoja helmikuun alusta alkaen keskimäärin 10 prosentilla. Hinnankorotus johtuu Fortumin mukaan sähkön tukkuhintojen noususta. Korotukset koskevat noin 16:ta prosenttia Fortumin sähkönmyyntiasiakkaista.

Keskimääräisen yö- ja kausisähköasiakkaan lasku nousee korotuksen johdosta 8 eurolla kuukaudessa. Hinnankorotuksen syynä on se, että sähkön nykyiset myyntihinnat alittavat tämän vuoden keskimääräisen pörssihinnan.

Sähkön pörssihintaa nosti vuoden alussa merkittävästi Kioton ilmastosopimuksen päästökaupan alkaminen.

Opiskelijan asema paranee elokuussa

Opiskelijan asema helpottuu elokuussa.

Opiskelijat voivat esimerkiksi tienata kolmanneksen enemmän kuin aiemmin menettämättä opintotukea. Tulorajojen nousu kohentaa opintojensa ohessa työssäkäyvien opiskelijoiden asemaa.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden on korkeiden asumismenojen vuoksi usein pakko käydä töissä. Myös valtion maksaman opintorahan määrä nousee elokuussa. Opintorahaa korotetaan silloin noin 15 prosentilla.

Kansaneläke nousee

Lähes puolen miljoonan suomalaisen kansaneläke nousee noin 55 eurolla. Eläkkeen tason nousu johtuu niin sanotun kuntakalleusluokituksen poistumisesta.

Korotus koskee eläkeläisiä, jotka asuvat toisen kalleusluokan kunnissa.

Sen sijaan poistuvalla ykköskalleusalueella asuvien eläkkeet nousevat noin 30 eurolla.

Ykkösalueeseen ovat kuuluneet muun muassa Lapin läänin kunnat, Helsinki, Espoo sekä Tampere.

Perintöverotus kevenee

Pienimpien perintöjen verottaminen loppuu kokonaan ja isommissakin perinnöissä verotus kevenee selvästi. Verouudistus parantaa erityisesti lesken ja alaikäisten lasten asemaa. Perintöverotuksessa annettava puolisovähennys nousee 6 800 eurosta 60 000 euroon.

Alaikäisen rintaperillisen saamaa vähennystä korotetaan 3 400 eurosta 40 000 euroon.

Vastaisuudessa perintöosuutta aletaan muutenkin verottaa vasta, kun sen arvo ylittää 20 000 euroa.

Tähän asti alaraja on ollut 3 400 euroa. Valtiovarainministeriössä on arvioitu, että pelkästään tämä muutos vähentää perintöveroa maksavien määrää noin 60 prosenttia verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.

Uudistus merkitsee esimerkiksi sitä, että lapsettoman pariskunnan tapauksessa lesken ei tarvitse maksaa lainkaan perintöveroa alle 80 000 euron perinnöstä.

Aiemmin tällaisessa tapauksessa veroa on joutunut maksamaan noin 10 000 euroa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.