Uutispäällikön kommentti: Nato-selvitys tulee sittenkin

Valtiolaivan kurssia ei käännetä äkkinykäyksillä, ei varsinkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaltaisella herkällä alueella. Siksi Juha Sipilän syntymäisillään olevan hallituksen printterintuoreita linjauksia kannattaa tutkia suurennuslasin kera.

Tärkein asia: vuoden 2007 Vanhasen toisen hallitusohjelman kirjaus palautuu ohjelmaan: ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”

Virkkeessä on puhtia enemmän kuin edellisten kok-sd-vihr-vas-Rkp-kd itkuraivarivääntöhallitusneuvottelujen tuloksena saadussa pakollisessa ”Suomi tekee yhteistyötä Naton kanssa”.

Mikä olennaisista, viime vaalikauden kaltaiset hölmöilyt, eli se, että Nato-jäsenyyden hakeminen vaalikauden aikana suljettiin kerta kaikkiaan pois, ovat nyt historiaa.

Nyt tehty kirjaus on tietenkin vastaus Euroopan voimatasapainon järkkymiseen, jonka Venäjä on saanut aikaan anastamalla Krimin ja synnyttämällä Itä-Ukrainaan sisällissodan.

Linjauksessaan Sipilän neuvottelijat toteavat asiaankuuluvasti ja tosiasiat tunnustaen: ”Erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.”

On merkille pantavaa, että tuleva johtava hallituspuolue keskusta vielä ennen vaaleja vaikutti empivän turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kannanotoissaan. Tuulen haistelua tai ei, nyt linjaukset ovat kirkkaita jatkosuunnitelmia myöten.

Sipilän hallitus nimittäin aikoo kirjoittaa turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka ”valmistelun yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle”. Tämä on tärkeää, sillä vaikka selvityksiä Nato-jäsenyyden vaikutuksesta on virkamies- ja asiantuntijatyönä tehty viime vuosina useita, ne ovat menettäneet relevanssiaan Ukrainan kriisin vuoksi.

Nyt kun Venäjä on paljastanut kasvonsa, tulevan selvityksen tärkeintä antia on arvio siitä, mitkä ovat Venäjän vastatoimet, jos Suomi päättäisi liittyä Natoon. Tämä on tärkeää tietoa kansalaisille, joita ison naapurin sotilaallinen aktivoituminen huolestuttaa.

Kaiken järjen mukaan selvitys antaa vastauksen, mikä on valtionjohdon laskelma hinnasta, jonka Suomi joutuisi lyhyellä tähtäimellä maksamaan Nato-jäsenyydestä eli turvallisuutensa parantamisesta pitkällä aikavälillä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.