Vaalirahoista lähti puutteellinen ohje kansanedustajille

Oikeusministeriöstä on lähtenyt viime vuoden keväällä valituille kansanedustajille erehdyksessä aiottua epämääräisempi ohje siitä, kuinka tarkasti saadut vaaliavustukset pitää eritellä ministeriölle annettavassa ilmoituksessa.

Ministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen paljastaa kömmähdyksen ja ottaa siitä syyn niskoilleen vastauksessaan oikeuskanslerille. Ylin laillisuusvalvoja oli vaatinut tarkempaa selvitystä siitä, miksi vaalirahailmoitusten ongelmiin ei ollut puututtu.

Oikeusministeriössä ei kuitenkaan uskota, että epämääräisyydet joissakin vaalirahoitusilmoituksissa johtuisivat ohjeistukseen puuttumisesta.

Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mielestä kansanedustajien on pitänyt tietää, että paitsi ehdokkaalle suoraan niin myös hänen tukiyhdistykselleen annetut yli 1700 euron lahjoitukset pitää eritellä vaalirahailmoituksessa. Braxin mielestä laki on tältä osin aivan selvä.

Brax myös viittaa julkiseen keskusteluun, joka asiasta nousi pian viime eduskuntavaalien jälkeen. Eräät kansanedustajat olivat saaneet tukiyhdistyksiltään tai taustajärjestöiltään yli 50 000 euron avustuksia. Kun summat olivat näin suuria eikä tukea ollut eritelty, heräsi epäily, että joukossa on yli 1700 euron rajan ylittäviä lahjoituksia.

- Käyty keskustelu tuskin jäi kansanedustajilta huomaamatta. Sekään ei kuitenkaan saanut edustajia täydentämään ilmoituksiaan, Brax kirjoittaa omassa vastauksessaan oikeusministerille. Ministeriöstä annetut vastaukset julkistettiin tänään.

"Lisäselvityksiä ei voinut vaatia"

Eduskunnan perustuslakivaliokuntaa johtava Kimmo Sasi (kok.) ehdotti tuolloin, että oikeusministeriö pyytäisi edustajia avaamaan tukiyhdistysten taakse piilotettuja vaaliavustuksia. Brax kirjoittaa saaneensa virkamiehiltä selvityksen, ettei ministeriö voi vaatia sellaista.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli selvityspyynnössään ihmetellyt, miksi vaalirahoitusilmoituksissa ilmenneisiin ongelmiin ei ollut puututtu aiemmin, vaikka ne olivat tiedossa.

Erittelemättä jääneet tukiryhmien saamat avustukset herättivät keskustelua jo vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen. Vaalijohtaja Jääskeläinen totesi tuolloin laatimassaan muistiossa, ettei keskustelussa kuitenkaan esitetty vaatimuksia lain muuttamiseksi.

Oikeusministeriö tarkensi kuitenkin ohjeistustaan seuraavan vuoden europarlamenttivaaleista alkaen. Valituille ja varaedustajille tähdennettiin, että vaalitukien erittely koskee myös tukiryhmien tai muun taustayhteisön saamaa tukea.

Viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen lähetetystä ohjekirjeestä tämä lisäys putosi Jääskeläisen mukaan pois, koska pohjatekstinä oli käytetty edellisten eduskuntavaalien aikaista tekstiä, jossa sitä ei vielä ollut.

"Sopii poliittiseen kulttuuriin"

Vaalirahoituslain tarkistaminen tuli mietittäväksi, kun uudelle hallitukselle laadittiin ohjelmaa. Vaalijohtaja Jääskeläinen laati muistion asiasta hallitusneuvottelijoille ja kirjasi siihen omana mielipiteenään, että "ehdokkaiden vaalirahoituksen ilmoittamismenettely sopii hyvin vallitsevaan poliittiseen kulttuuriin" eikä välitöntä tarvetta sen uudistamiselle ole.

Hallitusohjelmaan kirjattiin Jääskeläisen ehdotus, jonka mukaan vaalirahoituksen muutostarpeita arvioidaan sen jälkeen, kun Euroopan neuvoston korruption vastainen elin Greco on antanut omat suosituksensa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.