Vaalitulos tyydytti suurten puolueiden puheenjohtajia

Äänimäärän lisäyksestä toivotaan potkua kunnallisvaaleihin.

Kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat olivat kaikki tyytyväisiä vaalitulokseen, koska kaikki saivat enemmän ääniä kuin vuoden 1999 eurovaaleissa. Vaikka se johtui suurimmaksi osaksi äänestysprosentin noususta, ei kenelläkään ollut syytä puhua tappiosta. Entiset paikkamäärät EU-parlamentissa säilyivät.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen huomautti, että monessa Euroopan maassa hallituspuolueet romahtivat. Meillä kävi toisinpäin. Hän epäili ihmisten lisänneen ehkä aavistuksen verran luottamustaan EU-politiikkaan ja unionin mahdollisuuksiin.

Kolmesta suurimmasta puolueesta pienimpään paikkalukuun ylsi tälläkin kertaa SDP. Puheenjohtaja Paavo Lipponen katsoi silti, että SDP voitti vaalit lisäämällä eniten ääniosuuttaan. Kun puolueen äänestäjät olivat nyt liikkeellä, se lupaa menestystä myös kunnallisvaaleissa.

SDP:n eurovaalimenestys oli heikoin kolmesta suuresta verrattuna viime eduskuntavaaleihin. Lipponen arveli tämän johtuvan siitä, että esimerkiksi keskustassa nähdään etukysymyksenä maatalouden puolustaminen EU-parlamentissa. Kokoomuksessa on ehkä pienempi ongelma se, että Eurooppa koetaan etäiseksi.

Puolitoista prosenttiyksikköä edellisistä eurovaaleista menettäneen kokoomuksen uusi puheenjohtaja Jyrki Katainen oli niin ikään erittäin tyytyväinen vaalitulokseen. Hän huomautti, että kokoomus on näissä vaaleissa Suomen suurin puolue. Neljän paikan säilyttäminen oli vaalivoitto, koska Suomelle oli tarjolla kaksi paikkaa vähemmän kuin viime vaaleissa.

Oppositiojohtaja Katainen muistutti, etteivät eurovaalit ratkaise Suomessa hallituspohjaa. Hän oli havainnut kuitenkin pientä protestiäänestämistä Suomessakin hallituksen epävarman EU-politiikan ja työttömyyden vuoksi. Se vahvisti kokoomuksen asemia. Suurimman sisäpoliittisen vaikutuksen Katainen näki siinä, että hänen mielestään luottamus kokoomukseen on palautunut ennen kunnallisvaaleja.

Eteläinen Suomi äänesti aktiivisesti

Lipponen ei usko Suomen EU-politiikan muuttuvan vaalien vuoksi. 14 valittua ovat asiantuntevia ja kokeneita. Vanhanenkin piti joukkoa kokeneena ja koko maata hyvin edustavana.

Äänestysaktiivisuuden ero näkyy kuitenkin siinä, että valittujen joukossa on peräti kuusi helsinkiläistä. Eteläinen Suomi käytti selvästi aktiivisemmin äänioikeuttaan.

Puoluejohtajat eivät lähteneet ennustamaan, mitä vaalitulos vaikuttaa Suomessakin paljon esillä olleeseen komission puheenjohtajan valintaan. Lipponen arveli, että valinta on paljolti henkilökysymys ja neuvottelujen tulos.

Vanhanen toivoi, etteivät hallituspuolueiden Euroopassa kokemat tappiot heijastu negatiivisesti EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksymiseen. Sen läpisaaminen on hänen mukaansa selkeästi ensi viikon Eurooppa-neuvoston eli EU:n huippukokouksen tärkein asia.

Lipponen oli samaa mieltä. Hänen mielestään Euroopalle ei pidä panna jarruja. Tarvitaan perussopimus, talous uudistettua ja Euroopan tulee toimia yhtenäisenä suhteessa muuhun maailman. Vaalitulos osoitti, että uudet jäsenmaatkin on saatava paremmin mukaan.

(MTV3-STT)

(Huomenta Suomi 14.06.2004)

Rautavaaralla eurovaalien äänestysprosentti oli koko maan alhaisin.

(Seitsemän uutiset 14.06.2004)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.