Väitös: Perustuslaki muuttui useasti Neuvostoliitossa

Tällä hetkellä on voimassa Boris Jeltsinin perustuslaki, eikä Putinilla näytä olevan haluja sen muuttamiseen.

Perustuslaki ja sen käsitteistö muuttuivat usein edesmenneen Neuvostoliiton aikana. Itse asiassa lähes kaikki johtajat perustelivat oman poliittisen ohjelmansa tekemällä perustuslaista uusia tulkintoja, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

- Perustuslakitekstistä tuli keskeinen määrittelykilpailu eri valtakausien eliitin sisäisessä keskustelussa ja myös eri aikakausien välillä, kertoo valtiotieteen maisteri Katja Ruutu, jonka valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Venäjän politiikka ja perustuslaki tarkastetaan Helsingin yliopistossa tänään keskipäivällä.

Neuvostoliiton aikana hyväksyttiin kaikkiaan viisi perustuslakia, mutta ensimmäisen perustuslakinsa Venäjä sai kuitenkin jo sata vuotta sitten, huhtikuussa 1906. Kyseessä oli tsaarin aika, jolloin perustuslaissa valtiovallan eli itse asiassa tsaarinvallan todettiin olevan jumalallista alkuperää.

Tutkimuksessaan Ruutu keskittyy etenkin siihen keskusteluun, joka merkitsi neuvostoperustuslakijärjestelmän kehitystä pois vallankumouksen peruskäsitteistä eli luokkataistelusta ja utopistisesta tulevaisuususkosta. Väitöskirjassa hän tarkastelee siis nimenomaan perustuslakien käsitteistöä, ei sitä miten perustuslain kohdat toteutuivat käytännön elämässä.

Kansalaisoikeudet vain työtätekevillä

Viiden eri neuvostoperustuslain yhteiseksi nimittäjäksi Katja Ruutu mainitsee yhteiskunnallisen ja valtakunnallisen ykseyden käsitteen. Siinä keskiössä olivat valtiollinen turvallisuus sekä keskusvallan ja alueellisen vallan sekä neuvostoaikana myös keskusvallan ja neuvostojen vallan välinen suhde.

Neuvostovallan ensimmäiset, vuosien 1918 ja 1924, perustuslait nojasivat vahvasti proletariaatin diktatuurin käsitteeseen, ja esimerkiksi kansalaisoikeudet koskivat ainoastaan työtätekeviä, eivät koko kansaa.

- Voidaan sanoa, että Neuvostoliiton ensimmäiset perustuslait perustuivat Kaikki valta neuvostoille -retoriikalle, Ruutu selittää.

Vallankumous vaihtui valtioon

Stalinin perustuslaki vuodelta 1936 teki kommunistisesta puolueesta osan valtiorakennetta. Sen sijaan perustuslaissa puolue määriteltiin ensimmäisen kerran vasta neljä vuosikymmentä myöhemmin.

Tärkeää uudessa perustuslaissa oli se, että Stalin hylkäsi Marxin idean valtion kuoleentumisesta. Päinvastoin hän nosti valtion tärkeään asemaan.

- Stalin vahvisti vuonna 1939 yleisliittolaisen kommunistisen puolueen puoluekongressissa, että valtiota tarvitaan jopa sen jälkeen, kun täydellinen kommunismi olisi saavutettu, Ruutu huomauttaa. Hänen mukaansa tähän kantaan vaikutti myös tuon vuoden maailmanpoliittinen tilanne, jolloin neuvostovaltio oli puolustautumassa ulkoista vihollista vastaan.

Itse asiassa Stalin vaihtoi Ruudun mielestä proletariaatin diktatuurin luokkavallankumouksen retoriikan valtioretoriikkaan, jossa valtion muodostivat työläiset ja talonpojat. Neuvostojen valtaa vähentämällä Stalin alkoi mitätöidä vallankumouksen ideologisia tarkoitusperiä ja luoda ehdotonta valtiovaltaa.

- Hän myös kehitti käsitteen sosialismi yhdessä maassa. Perustuslaissa luotiin lisäksi korkein neuvosto ja suorat vaalit, joihin sai osallistua koko kansa. Enää ei katsottu olevan luokkavihollisia, Ruutu kertoo.

Stalinin perustuslaki oli hänen mielestään sosialismin reaaliaikaisuuden tuote.

- Stalinille sosialismi oli tässä ja nyt eli hän erkani vallankumouksen utooppisesta siirtymisestä kommunismiin.

Brezhnevin aikana sosialismi kypsyi

Nikita Hrushtshov ei omana aikanaan kyennyt luomaan uutta perustuslakia, mutta sen sijaan hän uudisti NKP:n puolueohjelman. Hän myös loi käsitteet koko kansan valtio ja koko kansan puolue.

Uusi perustuslaki näki vihdoin päivänvalon vuonna 1977, kun vallan kahvassa oli Leonid Brezhnev.

- Perustuslaissa sanottiin, että Neuvostoliitto oli koko kansan valtio, että proletariaatin diktatuurin tehtävä oli saatu päätökseen ja että kommunistinen puolue on koko kansan etujoukko, Ruutu kuvaa.

Lisäksi siinä määriteltiin, että Sosialistinen neuvostotasavaltojen liitto oli koko kansan sosialistinen valtio. Samassa paketissa oli siten sekä liitto että valtio.

- Brezhnevin kaudella luotiin myös käsite kehittynyt sosialismi. Enää ei puhuttu kommunismiin siirtymisestä kuten vielä Hrushtshovin aikana. Palattiin siis reaaliaikaiseen sosialismin kehittymiseen sekä kypsään sosialismiin, Ruutu sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.