Väitös: Uusi valvontaelin tarkkailemaan poliisin salaista tiedonhankintaa

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Suomeen kannattaisi perustaa uusi, erillinen valvontaelin, joka tarkkailisi poliisin käyttämiä salaisia tiedonhankintakeinoja.

Huumerikokset yleisin peruste telekuuntelulle 

Sisäministeriö tiedotti helmikuussa, että poliisi käytti viime vuonna salaisista tiedonhankintakeinoista etenkin telekuuntelua ja -valvontaa edellistä vuotta vähemmän. Viime vuonna huumerikokset olivat edelleen yleisin peruste telekuuntelun ja -valvonnan käynnistämiseen, muita perusteita olivat esimerkiksi omaisuus- ja väkivaltarikokset.  

Telekuuntelun ja -valvonnan lisäksi salaisten tiedonhankintakeinojen piiriin kuuluvat esimerkiksi peitetoiminta ja valeostot.  

Salaisista tiedonhankintakeinoista pian väittelevä Tuomas Metsäranta sanoo, että hänen tietääkseen keinojen käytössä on vuosittain vaihtelua suuntaan tai toiseen.  

-Joskus sitä tehdään enemmän ja joskus vähemmän. Yksittäisten vuosien lukumääristä ei voi mielestäni tehdä mitään päätelmiä.  

(stt)

Myös sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) lämpenee ajatukselle, jota on hänen mukaansa pyöritelty myös sisäministeriössä.  

Nyt valvontaa tekee käytännössä eniten eduskunnan oikeusasiamies. Väitöksen mukaan hänen mahdollisuutensa valvoa poliisin toimintaa ovat kuitenkin rajalliset.  

Tutkimuksen tekijä, oikeustieteen maisteri Tuomas Metsäranta ehdottaa valvontaelimeksi mallia, joka on jo käytössä Ruotsissa. Siellä valvontaa tekee usean hengen ryhmä, jonka määrää maan hallitus.  

-Ruotsalaisessa käytännössä valvontaelimessä on mukana kaksi juristia sekä valtiopäivien ehdottamia jäseniä. Mukana on siis sekä juridista asiantuntemusta että demokraattista legitimiteettiä, Metsäranta kertoo.  

Metsärannan mielestä olisi perusteltua, että uusi valvontaelin voisi tehdä tarkastuksia oma-aloitteisesti, mutta sille voisi myös tehdä valituksia poliisin toimenpiteistä, jos kansalaisilla tai viranomaisilla herää niistä epäilyksiä.  

Ministeri Räsänen sanoo, että valvontaelimen muodostaminen voi tulla kyseeseen ainakin, jos Suomen tuleva hallitus saa aikaan verkkotiedustelulainsäädännön. Ministeri uskoo, että valvontaelin tulee jossain vaiheessa joka tapauksessa olemaan tarpeen esimerkiksi terrorismin torjunnan vuoksi.

Pulmana yksityiselämän suoja

Räsäsen mielestä väitöskirjan tutkimustuloksiin on syytä tutustua huolellisesti. Hän muistuttaa, että myös oikeuskansleri ja tietosuojavaltuutettu voivat tutkia jonkin verran poliisin salaisia tiedonhankintamenetelmiä.  

-Tiedonhankinta on keskeinen osa poliisin työn onnistumista, mutta siihen liittyy myös perusoikeusherkkiä kysymyksiä.  

Väitöksen mukaan salaisissa tiedonhankintakeinoissa on yhä ongelmia suhteessa yksityiselämän suojaan, joka on perustuslaissa säädetty oikeus.

Tuomas Metsärannan mukaan Suomessa voitaisiinkin harkita sen perustuslain kohdan muuttamista, jolla rajoitetaan luottamuksellisen viestin salaisuuteen puuttumista, koska kohta näyttää asettavan poliisille ehkä liiankin tiukkoja vaatimuksia.  

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.